Oulun alueen lapsiperheet ovat kyllästyneet siihen, kuinka nihkeästi kaupunki tarjoaa heille kotiapua. Kaupungin perinteinen kotipalvelu on tällä hetkellä suunnattu vain vanhuksille.
Esimerkiksi Oulun seudun monikkoperheet ry toteaa julkilausumassaan, että teknologiakaupunki on hylännyt heidät, sillä avun saaminen jopa kriisitilanteissa on olematonta. Kunnallista kotipalvelua ei heru välttämättä edes lääkärin lähetteellä ja vaihtoehdoiksi saatetaan tarjota lastenkotia, ensi- ja turvakotia tai koko perheen majoittamista Oysiin.
Monikkoperheet eivät ole vailla rahallista apua, vaikka onnenpotku, useamman lapsen syntyminen yhtä aikaa, tuo mukanaan myös taloudellisen rasituksen.
Taloudellisia näkökulmia tärkeämpi on vanhempien jaksaminen arjessa. Lasten ollessa pieniä jatkuva väsymys saattaa johtaa masennukseen ja uupumiseen. Siksi perheet peräänkuuluttavat ennaltaehkäisevää työtä.
Monelle perheelle riittäisi apu kerran viikossa, muutama tunti kerrallaan. Sillä voitaisiin estää monta loppuun palamista ja surullista tarinaa.
"Pienten, usein erirytmisten vauvojen hoitaminen on raskasta. Perheet tarvitsisivat apua lasten hoitamiseen ja siihen, että joku päästäisi vanhemman pienelle tauolle, vaikka vain nukkumaan", kertoo Oulun seudun monikkoperheet ry:n hallituksen puheenjohtaja Marja Pohjola-Effe.
Marja Pohjola-Effe huomauttaa, että monilta perheiltä puuttuu sosiaalinen tukiverkko, jonka puoleen voisi kääntyä.
Tilanne huolestuttava
Oulun kaupunki lopetti kotipalvelun lapsiperheiltä muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä ennaltaehkäisevää, maksutonta perhetyötä tekee isossa kaupungissa yhteensä neljä työntekijää. Heistä kaksi työskentelee Pateniemen-Koskelan suuralueella Ankkuri-projektissa ja toiset kaksi tekevät työtä Myllyoja-Oulunsuu alueella ja keskustan-Höyhtyän alueella.
Palveluyksikköpäällikkö Leena Karvo päivähoito- ja perhetyön tulosyksiköstä toteaa, ettei työntekijöitä ole läheskään tarpeeksi. Ensi vuoden talousarvioon esitettiin neljää uutta virkaa, mutta Karvon mukaa näyttää siltä, ettei niitä saada.
"Apua ei riitä kaikille. Tilanne on huolestuttava perheiden jaksamisen kannalta. Myös yhteiskunnan rahojen käytön kannalta ennaltaehkäisevä työ olisi paljon halvempaa."
Leena Karvo jatkaa, että kaikkien apua pyytäneiden perheiden luona pyritään silti käymään ja tilanne kartoitetaan. Osa perheistä ohjataan oikeaan paikkaan, esimerkiksi mielenterveyspalvelujen pariin.
"Resurssipulasta huolimatta uuttakin koitetaan keksiä", kertoo Karvo. Maikkulassa alkanee ensi vuonna perheryhmätoiminta päivähoidon alaisena toimintana. Ideana on koota kotona olevista pienten lasten vanhemmista 6-7 perheen ryhmä, joka kokoontuisi päivittäin muutaman tunnin ajan esimerkiksi laittamaan ruokaa ja keskustelemaan mahdollisen avun tarpeesta.
Ankkuri-projekti auttaa
Pateniemen-Koskelan suuralueella ehkäisevän perhetyön malli on jo askeleen pidemmällä, siellä tarjotaan apua Oulun kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Parasta Lapsille Pateniemen osaston Ankkuri-projektin keinoin.
Projekti antaa kotiapua kahden Oulun kaupungin palkaamaan perhetyöntekijän voimin ja toimintamuotoina ovat myös perhekerho- ja viikonlopputoiminta, joista vastaavat Parasta Lapsille -järjestön vapaaehtoistyöntekijät.
Ankkuriin on maaliskuusta alkaen ollut yhteydessä kuutisenkymmentä perhettä ja heistä parikymmentä on jäänyt viikottaisen, maksuttoman perhetyön piiriin.
Projektivastaava Maritta Sauvola toteaa, että paineet ottaa asiakkaita yli aluerajojen ovat suuret, mutta vain hankalimpiin tilanteisiin päästään avuksi.
"Ehkäisevän perhetyön tarve on huutava. Monilapsisten perheiden lisäksi meillä näkyvät myös yksihuoltajien perheet eniten apua tarvitsevana ryhmänä."