Suomalaiset arvioivat nykyisen perhepolitiikan syventäneen lapsiperheiden jakoa kahteen, köyhyydessä eläviin ja hyvin toimeen tuleviin. Arvio vaikuttaa hämmentävältä, mutta sille on selkeät perusteet.
Lapsiperheille maksettavien tulonsiirtojen viimeaikaiset muutokset ovat syventäneet huonosti toimeentulevien, varsinkin suurten perheiden ahdinkoa ja vastaavasti parantaneet hyvätuloisten uraperheiden asemaa. Se on Väestöliiton tiistaina julkistaman perhebarometrin hätkähdyttävin tieto.
On ehkä hieman yllättävää, mutta loogista, että tällaisessa tilanteessa haastateltujen enemmistö poistaisi lapsilisät suurituloisilta ja korottaisi huonosti toimeentulevien lapsilisiä. Tulosidonnaista lapsilisää kannatti yli puolet kaikista vastaajista, lapsiperheisiin kuuluvista peräti kaksi kolmasosaa.
Perhebarometrissa mielipiteensä pääsi sanomaan 3 700 suomalaista. Iältään he olivat 20-60-vuotiaita. Otoksen laajuuden takia tuloksia voi pitää erittäin luotettavina.
Osa perhepolitiikan muutoksista käy kalliiksi yhteiskunnalle. Kotihoidon tuki on jätetty viimeisen kymmenen vuoden aikana päivähoidon varjoon, ja sen tason on annettu pudota. Niin on, vaikka otettaisiin huomioon ensi vuonna tuleva korotuskin. Kuitenkin tiedetään yleisesti, että kotona hoidettava lapsi tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoito päiväkodissa, vaikka kotihoidon tukea korotettaisiin reippaastikin.
Valittu linja vaikuttaa kummalliselta erityisesti korkean työttömyyden takia. Ei ole ollut erityistä syytä maanitella äitejä työmarkkinoille. Tähän kiinnitti aiheellisesti huomiota myös barometrin koonnut erikoistutkija, dosentti Osmo Kontula.
Suomen tuloverotuksessa oli haastateltujen mielestä paljon aihetta kritiikkiin perhepolitiikan osalta. Päättäjien jo 15 vuotta sitten valitsema perhevähennysten poistolinja saa sapiskaa barometrissa. Lapsiperheiden tuloveron alennuksia kannatti neljä viidestä vastaajasta. Lapsiperheissä eläneistä peräti 90 prosenttia katsoi, että verovähennykset pitäisi ottaa uudelleen käyttöön.
Verovähennys olisi erityisesti monilapsisten perheiden tukena, jos äidit voisivat päättää, kumman puolison veroista vähennys tehdään. Kunnallisveroon kohdistuva lapsiperheiden tuloverovähennys hyödyttäisi tehokkaasti pienituloisia perheitä.
Päättäjät ovat useissa yhteyksissä ilmaisseet huolensa suomalaisten vähentyneestä innosta hankkia lapsia. He eivät ole kuitenkaan tehneet itselleen selväksi ikävän kehityksen syitä. Tulonsiirrot ovat vähentyneet perheiltä, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia ja samoin perheiltä, jotka ovat neli- tai useampilapsisia. Ovatkohan tuollaisia päätöksiä tehneet halunneet oikeasti suomalaisten hankkivan lapsia enemmän?
Myös isyysvapaa on nykymuodossaan kelvoton vastanneiden mielestä. Siihen kaivattaisiin äitien ratkaisusta riippumatonta kuukauden jatkoaikaa. Barometristä ilmeni se, minkä monet vanhemmat ovat sanoneet ääneen toistuvasti: he kaipaavat enemmän yhteistä aikaa lastensa kanssa.
Yksi ratkaisumahdollisuus olisi se, että vanhemmat voisivat hoitaa pieniä lapsiaan vuorottelemalla osa-aikatyössä. Turvallinen ja tasapainoinen lapsuus vähentää kriisien mahdollisuuksia myöhemmin.
Perhebarometrista ilmenee, millainen on suomalaisten sosiaalinen omatunto juuri nyt. Vaikka ottaisi huomioon sen, että haastatellut ovat ehkä halunneet ajaa omaa asiaansa, heidän käsityksensä ovat melkoisessa ristiriidassa todellisuuden kanssa. Barometria on syytä tutkia tarkkaan eri puolilla.