Kaislalla on sydäntauti, vikaa ruuansulatuksessa, ja hän on Down-lapsi. Syöttämiseen menee puolet vuorokaudesta.
"Kun nelikuinen Kaislamme pääsi sairaalasta, olisimme todella tarvinneet kodinhoitoapua, mutta Jyväskylässä sitä saa vain, jos on lastensuojelutarve", kertoo jyväskyläläinen Jutta Siikanen.
Vauvan kotiutuessa perheen isoveljet olivat kolme- ja neljävuotiaat - puuhakkaassa ja säännöllistä aktiviteettia tarvitsevassa iässä.
Jo nuorimmaisen odotusaika oli hankalaa, sillä lapsivettä oli liikaa. Se painoi verisuonia. Verta ei riittänyt päähän, ja siksi odottavalla äidillä oli pyörtymistaipumusta.
"Jaksoin loppuraskaudesta juuri ja juuri nousta lämmittämään eineksiä pojille. Poikien aika kului sohvan ympäri juostessa."
"Pyysin kaupungilta apua, mutta minulle korostettiin, että olette sitten lastensuojelun asiakkaita. Lopulta yritin sinnekin soittaa, mutten saanut ketään kiinni."
Apua ensi vuoteen
Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tulosaluejohtaja Ulla Kuittu myöntää, ettei Jyväskylässä heru kodinhoitoapua lapsiperheille.
"Lastensuojelullinenkaan apu ei ole sisältänyt siivousta. Se on pyrkinyt tukemaan vuorovaikutusta ja kasvatusta", Kuittu sanoo.
Entä konkreettinen apu lasten ulkoiluttamiseen, pyykin pesuun tai ruuanlaittoon?
"Olemme tiedostaneet tarpeen. Ensi vuoteen on tarkoitus saada tähän resursseja", Kuittu lupaa. "Olemme myös tukeneet paikallisen Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa."
Turussa jo herätty
Turussakin lapsiperhe sai akuutissa tarpeessa vielä viime vuonna kodinhoitoapua vain sosiaalipäivystyksen kautta. Sosiaalityöntekijän kiireen vuoksi avun saanti saattoi kestää - ja perhe väsyä ja asiat pahentua. Tämän vuoden alusta perhetyön yksiköstä on voinut pyytää suoraan konkreettista lapsiperheen kodinhoitoapua.
"Tosin pyrimme ensin kartoittamaan muita väyliä. Jos perheessä on kuitenkin sairas lapsi, äiti on väsynyt tai perheessä muuta akuuttia, avun saa parhaimmillaan heti", kuvaa Turun kaupungin johtava perhetyöntekijä Kristiina Metsäranta.
Palveluseteli käyttöön
Oulussa apua saavat perheet, joissa jompikumpi vanhemmista on kotona lasten kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti helmikuussa ottaa käyttöön tilapäisen perhepalvelun palvelusetelin.
Setelin myöntää terveydenhoitaja. Asiakas voi ostaa sillä kodin- ja lastenhoitopalveluita kaupungin määrittämiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Setelissä on tuntikohtainen katto ja tietty omavastuu.
Lisäksi Oulussa saa kaupungin omaa perhepalvelua. Tulevaisuudessa tämä voi sisältää kodin- tai lastenhoitoa.
Kaupunki on kuitenkin linjannut, että se ei voi olla puhtaasti kodinhoidollista, pelkkää lastenhoitoa tai äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoa.
"Tampereella tarjottiin apua"
Parhaiten lapsiperhe saa kodinhoitoapua Tampereella. Sitä tarjotaan kaupungin omilta palkkalistoilla, ja lisäksi apua ostetaan järjestöiltä.
"Pyrimme tarjoamaan monipuolista ennaltaehkäisevää työtä", kuvaa Tampereen kaupungin apulaispormestari Sirkka-Liisa Virtanen.
Down-vauvan ja kahden leikki-ikäisen äiti Siikanen muisteleekin haikeana aikaa, jolloin heidän perheensä asui Tampereella. Pojilla on vain reilun vuoden ikäero. Neuvolasta ehdotettiin oma-aloitteisesti apua arkeen.
"Mieheni oli toisella paikkakunnalla töissä. Toisen lapsen syntyessä saimme kodinhoitoapua. Se auttoi jaksamisessa."
Jyväskylässäkin Siikasten tilanne on viimein helpottanut, sillä tytär siirtyi vammaispalvelun asiakkaaksi. Sitä kautta he ovat saaneet kotiapua.