Lapsiin kohdistuva mainonta on lisääntynyt rajusti viime vuosina. Kuluttajavirasto on osittain tästä syytä päättänyt uudistaa ohjeistuksen lapsiin kohdistuvasta markkinoinnista. Tämänhetkinen ohje on vuodelta 1995.
"Etenkin sähköisen puolen voimakas panostus mainontaan on ollut hurjaa viime vuonna. Internet ja kännykät tarjoavat uuden mahdollisuuden käyttää lasten rahaa", sanoo johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta.
Kuluttajavirasto on joulukuun puolesta välistä lähtien pyytänyt kuluttajilta ja elinkeinoharjoittajilta kommentteja uudesta lapsiohjeluonnoksesta. Muutamia kymmeniä viestejä Kuluttajavirastoon on jo tullut, lähinnä lasten ja nuorten vanhemmilta.
"Etenkin kännykällä pelattavista maksullisista peleistä on tullut paljon palautetta, kun kännykkälaskut ovat sitten yllättäneet vanhemmat. Myös lasten ja seksuaalisuuden suhde mainonnassa puhuttaa vanhempia", kertoo Peltonen.
Kouluille oma ohjeistus
Alaikäisille yritetään suunnata mainontaa myös koulujen ja päiväkotien kautta. Opetushallitus on yhdessä Kuluttajaviraston kanssa laatinut rehtoreille ja opettajille muistilistan siitä, miten suhtautua yritysten ja järjestöjen sponsorointitarjouksiin.
"Laadimme ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiset ohjeet, koska yhteiskunta toimii nykyään markkinointiehtoisesti ja lapsia ja nuoria tunnutaan herkästi käytettävän markkinoinnin välineenä", sanoo yleissivistävän koulutuksen linjan ylijohtaja Aslak Lindström Opetushallituksesta.
Lindströmin mukaan koulut ovat kuitenkin tähänkin asti osanneet toimia sponsoreiden kanssa oikein eivätkä sponsorit vaikuta millään tavalla opetuksen sisältöön.
"Tavallisin tilanne on, että jotakin koulun kerhoa tukee taloudellisesti joku firma, mutta tuki ei näy itse työssä lainkaan. Firma puolestaan hyötyy siitä, että se saa nuorten ihmisten mielipiteitä kehittäessään omaa työtään", sanoo Lindström.