Ihon pistokokeista ja laboratoriotesteistä on vain harvoin todellista hyötyä pikkulasten ruoka-allergioiden toteamisessa ja hoidossa. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin asiantuntijaryhmä suosittelee tervettä arkijärkeä ruoka-allergioiden selvittelyyn. Lasten ravinnosta poistetaan tärkeitä ruoka-aineita liian heppoisin perustein.
"Vanhemmat ja monet terveydenhuollon työntekijätkin luottavat allergiatesteihin liikaa. Testit eivät ole kauhean luotettavia, eivätkä tulokset valitettavasti aina edes pidä paikkaansa. Valtaosa tuloksista on niukkoja ja harhaanjohtavia. Testillä saadaan harvoin niin varmaa tietoa, että sen perusteella voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin", sanoo lasten ruoka-allergioiden uudet hoitosuositukset laatineen ryhmän puheenjohtaja, dosentti Timo Vanto.
Kolmasosalla pikkulapsista epäillään ruoka-allergiaa, mutta todellisia oireita on alle kymmenellä prosentilla.
"Varma diagnoosi ei aina edes ole välttämätön, jos oireet ovat lieviä ja niiden aiheuttaja on esimerkiksi mansikka, suklaa tai muu helposti vältettävä aine. Kotikonstein voidaan kokeilla, aiheuttaako jokin ruoka oireita. Jos aiheuttaa, vältetään kyseistä ainetta. Mitään tämän kummempaa ei tarvita", Vanto neuvoo.
Allergiatestin tuloksella ei Vanton mukaan ole niin paljon merkitystä kuin yleisesti luullaan. "Kokeilemallahan asia selviää."
Voimakkaiden oireiden
aiheuttaja syytä tutkia
On kuitenkin tilanteita, joissa on tarkemmat tutkimukset ja testit ovat tärkeitä. Jos oireet ovat voimakkaita, niiden syy on tutkittava. Allergiasta johtuva yskä ja hengitysvaikeudet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Suun limakalvojen voimakas kutina ja silmien ja huulten turpoamien ovat myös oireita, joiden syy on hyvä selvittää.
Pahimmillaan ruuan nauttiminen voi laukaista henkeä uhkaavan yleisreaktion, anafylaksian, joka on erittäin harvinainen.
Varma diagnoosi on tärkeä, jos epäiltyä ruoka-ainetta on vaikea välttää. Esimerkiksi munaa ja soijaa on useissa valmisruuissa. Epäilty ruoka voi olla lapsen ravitsemuksen kannalta olla keskeinen, kuten maito ja viljat. Tutkimuksia tarvitaan myös silloin, jos lapsella epäillään allergiaa monille ruuille ja ruokavalio jää hyvin suppeaksi.
Dosentti Mika Mäkelä kertoi, että kroonisista taudeista allergia tai astma on yleisin lastenlääkärille hakeutumisen syy. "Puhutaan kansansairaudesta, mutta lääkärikoulussa ei opeteta näitä asioita tarpeeksi."
Mäkelä korosti, että kaikki pikkulapset ovat välillä itkuisia ja levottomia, iho on välillä tavallista kuivempi ja ulosteen väri voi vaihdella ilman että lapsella on mitään hätää.
Vanhempien on myös huojentavaa tietää, että suuri osa imeväisten ja leikki-ikäisten ruoka-allergioista lievittyy itsestään iän myötä.
Ensimmäiseksi
yhteys neuvolaan
"Kun vanhemmat miettivät, ovatko lapsen oireet normaalia vaihtelua vai pitäisikö niiden syytä ryhtyä selvittämään, ensimmäiseksi kannattaa olla yhteydessä neuvolaan", dosentti Minna Kaila kertoi.
"Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka. Imettävän äidin ei tarvitse välttää mitään ruoka-aineita vauvan vuoksi. On vältettävä vain niitä, joista äiti tietää olevan itselleen haittaa."
Vauvan jokaista näppyä ja kuivaa läiskää iholla ei kannata ottaa liian vakavasti. Ilmastosta ja pitkästä keskuslämmityskaudesta johtuen suomalaisten lasten nahka on kuiva. Minna Kailan mukaan kahdeksalla lapsella kymmenestä on atopian kaltaisia iho-oireita, mutta vain yksi lapsi viidestä saa atopiadiagnoosin.
"Lasten ruoka-allergioissa pääosa selvittelystä tapahtuu kotona oirepäiväkirjan avulla. Esimerkiksi maitoyliherkkyydessä tarvitaan
tarkempia tutkimuksia vain, jos ruokavalion toteuttamisessa tai lapsen kasvussa on ongelmia. Vältettävien ruoka-aineiden ja ruokavalion tarve on paikallaan arvioida, ennen kuin lapsi aloittaa koulunkäynnin", Minna Kaila kertoi.