Jos uhkaavasta influenssapandemiasta tulee vuosisadan alun espanjantaudin kaltainen raju epidemia, eikä rokotteita ehditä saada koko väestölle, ensimmäiseksi rokotetaan infektiopotilaita hoitava henkilökunta ja sen jälkeen lapset ja nuoret.
Lievemmässä pandemiassa rokotetaan hoitohenkilökunnan jälkeen ensiksi yli 65-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ja vasta sen jälkeen lapset, nuoret ja muu väestö.
Näin esittää pandemiatyöryhmä, joka luovutti 200-sivuisen valmiussuunnitelmansa peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle (kesk.) keskiviikkona.
Suunnitelma synnytti näennäisen tyynen pinnan alla ristiriitaa tuoreeltaan. Hyssälä korosti voimakkaasti alueellista ja väestöryhmien tasa-arvoa. "Näkemykseni on, että kaikki rokotetaan ja hoidetaan", Hyssälä sanoi. Perinpohjaista työtä tehnyt asiantuntijaryhmä lähtee esityksessään siitä tosiasiasta, että täsmärokotteen valmistus voi alkaa vasta, kun pandemia on syntynyt jossain päin maailmaa. Jos H5N1-virus leviää nopeasti, rokotetta ei alkuvaiheessa ehditä valmistaa riittävästi kaikille. Myös Suomen varastoimat 1,3 miljoonaa viruslääkekuuria voivat loppua kesken.
Työryhmä pyysi valmiussuunnitelmaa varten terveydenhuollon eettiseltä neuvottelukunnalta lausunnon rokotteiden ja viruslääkkeiden käytöstä. "Suomi on varautunut rokottamaan koko väestön, mutta on mahdollista, että koko rokote-erää ei saada maahan yhtä aikaa", Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston johtaja, ylilääkäri Terhi Kilpi sanoi.
Valmiussuunnitelmassa arvioidaan, että pandemian ensimmäisen, noin kahdeksan viikkoa kestävän aallon aikana kolmannes suomalaisista sairastuisi, kymmenet tuhannet joutuisivat sairaalahoitoon ja noin 9 000 kuolisi.
Ruotsin lintuinfluenssa vahvistettiin keskiviikkona ihmiselle vaaralliseksi H5N1-muodoksi. Tanskassa on löydetty villilinnusta herkästi leviävää H5-lintuinfluenssavirusta. Venäjällä taas on kehotettu tuhoamaan variskanta taudin ehkäisemiseksi.