Suomalaislapset käyttävät vähän psyykenlääkkeitä verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Esimerkiksi ADHD-lääkkeitä käytetään Suomessa Pohjoismaista vähiten. "Lääkkeiden vähäinen käyttö liittyy todennäköisesti hoitokulttuuriimme. Suomessa on yhä korkea kynnys lääkitä lapsia psyykenlääkkeillä", sanoo Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.
Lasten psyykenlääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessakin viime vuosina. Martikainen arvioi sen johtuvan pitkälti siitä, että lapset saavat apua mielenterveysongelmiin paremmin kuin ennen.
Terapian ja muiden tukitoimien pitäisi kuulua lasten mielenterveysongelmien hoitoon aina, mutta Kelan tilastoista ei näy, kuinka moni lääkityistä saa terapiaa.
"Ongelmien hoito on tärkeää. Jos esimerkiksi ADHD jää hoitamatta, lapselle tulee herkästi lisäongelmia. On tärkeää, että lapsen kouluaika saadaan sujumaan, jotta lapsi oppii elämässä tarvittavat taidot eikä lapsuus olisi jatkuvaa epäonnistumista", Martikainen sanoo.
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. ADHD-lääkkeitä käyttävät lähinnä peruskouluikäiset pojat.
Ulkomailla ADHD-lääkkeiden käytön yleistymistä on kritisoitu. On arvioitu, että lääkkeitä käytetään myös tarpeettomasti, ja lisäksi lääkkeiden sivuvaikutukset pelottavat. Yleisimmin käytetty lääkeaine häiriön hoidossa on metyylifenidaatti.
"Lääkitys on joissain harvoissa tapauksissa tuonut esiin vakavan sydänongelman. Lisäksi maailmalta on tullut raportteja, joiden mukaan lääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta, kun ne ovat amfetamiinijohdannaisia."
Kelan tutkimuksen mukaan alle 16-vuotiaiden lasten psyykenlääkkeen aloittaa erikoislääkäri, kuten kuuluukin, ja lisäksi perheille maksetaan usein vammaisen lapsen hoitotukea.
"Tällaiset tiedot viittaavat siihen, että pienten lasten hoidot ovat hyvin harkittuja."
Yli 15-vuotiaiden tilanne on toinen. Kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö kasvaa rajusti 15 ikävuoden jälkeen, ADHD-lääkkeitä lukuun ottamatta.
Lääkityksen aloittaa usein yleislääkäri, toisin kuin pienillä lapsilla. Lisäksi lääkkeen käyttö liittyy harvoin vammaistuen kriteerit täyttävän sairauteen.
"Emme näe sitä, onko näillä nuorilla muu tuki mukana, vai onko hoitona vain pilleripurkki. Kentältä on kuitenkin tullut viestiä, että kaikki nuoret eivät välttämättä ole hyvässä seurannassa", Martikainen sanoo.
Yli 15-vuotiaat käyttävät eniten masennuslääkkeitä. Kelan tutkimuksen mukaan lääkkeiden käyttö noudattaa masennuksen esiintyvyydestä saatuja tietoja. Masennus yleistyy murrosiässä, ja tyttöjen riski sairastua masennukseen on kaksinkertainen poikiin nähden.
Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö yleistyy 15 ikävuoden jälkeen jatkuvasti, mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään. Tämä viittaa siihen, että lääkkeiden käyttö voi jäädä päälle, toisin kuin pitäisi. Rauhoittavat ja unilääkkeet ovat usein bentsodiatsepiinijohdoksia, jotka aiheuttavat helposti riippuvuutta. Siksi niitä pitäisi käyttää vain lyhytaikaisesti ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa.