Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lap­sil­le ja nuo­ril­le tur­val­li­nen tu­le­vai­suus – EU:ssa on tarpeen pe­rus­taa lapsen oi­keuk­sia kä­sit­te­le­vä elin ja va­lit­ta­va oma lap­si­vi­ran­omai­nen

Tiedätkö, miten Euroopan ja samalla Suomen lapset ja nuoret voivat? Paheneva köyhyys, mielenterveysongelmat, seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö sekä syrjäyttävät rakenteet uhkaavat lasten ja nuorten elämää. Ratkaisuja on kuitenkin olemassa.

Haluamme Euroopan unionin, jossa lapsen oikeudet otetaan vakavasti, ja niiden toteutumisen eteen tehdään hartiavoimin töitä. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen elämään. Jokaisella lapsella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet riippumatta taustasta, kotimaasta tai muista tekijöistä.

Joka neljäs lapsi on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa Euroopan unionissa (EU). Köyhyys vaikuttaa koko perheeseen, se eriarvoistaa lapsia jo varhain ja on vaaraksi lapsen terveydelle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsen ei kuulu huolehtia siitä, saako tänään ruokaa tai onko varaa maksaa vuokraa.

Vanhemman huoli vaikuttaa myös lapseen. Useat tutkimukset korostavat, että jo pienestä lisäinvestoinnista lapsuuteen voi olla hyötyä läpi ihmisen koko elämän. Haluamme Euroopan, joka tekee vahvemmin töitä köyhyyden kitkemiseksi ja perheiden tukemiseksi.

Yhdeksän miljoonaa alle 20-vuotiasta lasta ja nuorta kärsii mielenterveyden ongelmista, ja ne aiheuttavat arviolta yli 600 miljardin euron kustannukset EU:ssa. Arvion mukaan noin puolet mielenterveysongelmista alkaa viimeistään 14-vuotiaana.

"Haluamme Euroopan, joka tekee vahvemmin töitä köyhyyden kitkemiseksi ja perheiden tukemiseksi."

Vaikka Suomi ja muuta EU-maat ovat keskeisiä toimijoita lasten aseman kohentamisessa, tarvitaan myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, yhteisiä ratkaisuja, parhaita käytäntöjä. On panostettava laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, sillä ne tasaavat oppimiseroja ja ehkäisevät syrjäytymistä.

EU:n mielenterveysstrategia täytyy toteuttaa jäsenmaissa. EU tukee jäsenmaita myös köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa. Tätä on määrätietoisesti jatkettava.

EU:n uusi digipalveluasetus on jo saanut komission haastamaan digijättejä niiden haitallisista käytännöistä. Tavoitteena on luoda turvallisempi verkkoympäristö käyttäjille ja suojella esimerkiksi lapsen oikeuksia sekä torjua hyväksikäyttöä. Joka viides lapsi on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, niin netissä kuin livenä. Vammaisilla lapsilla on vielä suurempi riski joutua seksuaaliväkivallan kohteeksi.

Myös maailman lapset ansaitsevat tukemme. Puolustamme laadukasta kehitysyhteistyötä ja EU:n työtä lapsen oikeuksien puolesta. Kaikissa päätöksissä täytyy huomioida YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet. Myös EU:n tuore yritysvastuudirektiivi vaatii yrityksiä poistamaan arvoketjuistaan lapsityövoiman.

Lapset ja nuoret ansaitsevat kaikki mahdollisuudet pärjätä elämän haasteissa ja rakentaa mielekästä elämää. Tämä ei ole vain inhimillistä, vaan myös kaikkein taloudellisinta. EU:ssa on tarpeen perustaa lapsen oikeuksia käsittelevä elin ja valittava oma lapsiviranomainen. On olennaista parantaa lasten lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Nämä vaalit ovat erityisen tärkeät lasten oikeuksille. Anna äänesi europarlamenttivaaleissa lasten ja nuorten hyvinvoinnille sekä turvalliselle tulevaisuudelle.

Susa Vikeväkorva

kaupunginvaltuutettu, Pohteen aluevaltuutettu, eurovaaliehdokas (vihr.), Oulu

Heidi Hautala

Euroopan parlamentin jäsen (vihr.)