Lap­si­li­sät tur­vaa­vat elämän

KalevaOulu Yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden taloudellinen tilanne on usein selvästi

Lapsilisien avulla Virpi Karhu pystyy turvaamaan hyvän elämän edellytyksiä kahdeksankuiselle Elsalle, 4-vuotiaalle Viljalle ja 7-vuotiaalle Onjalle.
Lapsilisien avulla Virpi Karhu pystyy turvaamaan hyvän elämän edellytyksiä kahdeksankuiselle Elsalle, 4-vuotiaalle Viljalle ja 7-vuotiaalle Onjalle.
Kuva: Peura Pekka

Oulu Yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden taloudellinen tilanne on usein selvästi heikompi kuin kahden huoltajan talouksien. Kolmen tyttölapsen yksinhuoltaja, oululainen Virpi Karhu vahvistaa asian omalta kohdaltaan.

Lapsilisät ovat Karhun nelihenkisessä perheessä olennainen osa toimeentuloa. "Meidän perheessä ei voi kuvitellakaan, että lapsilisät menisivät säästöön", Karhu huokaa.

"Nyt äitiyslomalla ollessani lapsilisien merkitys vielä korostuu, kun tulot ovat normaalia pienemmät", hän toteaa.

Kun Virpi Karhu palaa sosiaaliohjaajan työhönsä, tulot nousevat, mutta menotkin kasvavat ainakin päivähoitomaksujen verran.

"Alennettuinakin päivähoitomaksut ovat yksinhuoltajalle aikamoinen menoerä", hän toteaa.

Karhu on hankkinut perheelleen tilavan kerrostaloasunnon Laanilasta, joten tuloista suuri osa uppoaa asuntolainaan. Jonkin verran rahaa menee lasten harrastuksiin, sillä Karhu tahtoo tarjota lapsilleen parhaan mahdollisen lapsuuden perhemuodosta riippumatta. Lapsilisiä Karhu pitää tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden välillä.

Lapsilisään ei Karhun mielestä saa missään nimessä koskea, vaan se täytyy pitää kaikille samana. Hän pohtii edelleen, voisiko lapsilisillä tasata vielä tehokkaammin perheiden tuloeroja ja samalla turvata lapsen toimeentulo. Työssään sosiaaliohjaajana hän on nähnyt, kuinka lapsiperheet joutuvat nipistämään jopa ruoasta.



Kaksi huoltajaa
pärjää paremmin


Oululaisessa Ulla Suvannon ja Tomi Partalan perheessä lapsilisät kuluvat normaalielämään. Partala käy töissä ja Suvanto huolehtii kotona kahdesta taaperoikäisestä tytöstä sekä kouluikäisestä esikoispojasta.

"Nyt kun Tomi on jo valmistunut ja töissä, lapsilisät eivät meidän perheessä ole enää niin merkittävä osa tuloista", Ulla Suvanto kertoo.

"Joskus tuntuu järjettömältä, etteivät lapsilisät ole tulosidonnaisia", hän jatkaa. Hän pitää kuitenkin etuutta merkittävänä työttömien ja monien yksinhuoltajien talouksissa.

"Meillä lapsilisät olivat olennaisen tärkeä lisä tuloihin silloin, kun molemmat vielä opiskelimme. Ja ainahan sen rahan saisi nytkin kulumaan", hän tuumaa.

Perhe käyttää lapsilisiä lasten harrastuksiin kuten taidekouluun, mutta välillä rahaa jää säästöönkin.

Suvannon ja Partalan taloudessa ei vietetä turhaa kulutusjuhlaa. Vanhempien yhteisestä sopimuksesta perheen äiti hoitaa kolmilapsisen katraan kotona, kun perheen isä hankkii elannon. Äiti valmistaa ruoat itse ja perhe välttää muutenkin turhaa kulutusta. Suvanto ostaa esimerkiksi vaatteita kirpputoreilta, eikä lapsille hankita ylen määrin leluja. Mottona perheessä on "ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot".

Yksi suuri menoerä, joka lapsilisistä kustannetaan, ovat lasten vapaaehtoiset vakuutukset. "Kun sairastumme, käymme kuitenkin hyväksi havaitussa julkisen palvelun terveyskeskuksessa", perheenäiti hymähtää.

"Lapsilisä on mahtava juttu. Toivoisi vain, ettei yhteiskunta olisi niin kulutuskeskeinen", Ulla Suvanto harmittelee. Hän lisää vielä, ettei osaa ajatella lapsia menoeränä.

Ilmoita asiavirheestä