Jos lapsilisällä halutaan tasata lapsiperheiden tuloeroja tai helpottaa köyhimpien perheiden asemaa, ei vuoden vaihteessa tuleva kymmenen euron kuukausikorotus ensimmäistä lapselle ole tehokas keino.
Korotuksen saavat kaikki perheet lapsiluvusta tai tuloluokasta riippumatta. Toisaalta lapsilisä lasketaan tuloksi, kun toimeentulotukipäätöksiä tehdään, joten juuri köyhimmät perheet menettävät käytännössä osan hyödystä.
"Aika paljon oli julkisuudessa puhetta, että korotuksella helpotettaisiin lapsiperheiden köyhyyttä. Tuloerojen tasaaminen lapsilisillä on väärä ase. On eri juttu, jos se perustellaan muilla tekijöillä", sanoo suunnittelija Pekka Ruotsalainen Tilastokeskuksesta.
Ylipäätään lapsilisän merkitys on täysin erilainen kahden työssäkäyvän yhden lapsen perheessä kuin kahden työttömän vanhemman viisilapsisessa perheessä.
Lapsilisä ei ole tarveharkintainen, vaan niin kutsuttu universaali etuisuus. Tulontasausta varten ovat esimerkiksi yleinen asumistuki ja toimeentulotuki.
"Lapsilisä on lain mukaankin lapsen elatusta varten", toteaa erikoistutkija Riitta Säntti Sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Säntin mukaan lapsilisätyöryhmä pohti aikoinaan, pitäisikö lapsilisä säätää tarveharkintaiseksi. Muutoksen toteuttaminen olisi käytännössä hyvin vaikeaa ja eteen tulisi työn kannattavuuteen liittyviä ongelmia.
Tilastokeskuksen Ruotsalaisen mukaan silloin tällöin on ehdotettu myös lapsilisän asettamista verolle, jolloin vanhempien tulotaso vaikuttaisi maksetun rahan suuruuteen. Se vasta hankalaa olisi.
"Lapsella ei ole tuloja, joten ei ole mitä verottaa. Kumman vanhemman tulojen perusteella. On kallista toteuttaa tulojen tutkimista", Ruotsalainen luettelee.
Perusteena on käytetty myös veronmaksuhalukkuutta. Keskiluokka hyväksyy verot helpommin, kun valtio antaa jotain takaisinkin.
Lapsilisää ryhdyttiin maksamaan jo ennen sotia. Silloin ajatuksena oli tasata lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden keskinäistä tuloeroa. Muita yhteiskunnallisia tulonsiirtoja juuri ollut.
Suuri enemmistö hyväksyy lapsilisän tuloista riippumattoman tasapuolisuuden. Järjestelmän muuttaminen lienee käytännössä lähes mahdotonta, vaikka asia nouseekin esille silloin tällöin.
"Lapsilisä koetaan ilmeisesti samalla tavalla kuin se, että lapsi pääsee ilmaiseen peruskouluun", Säntti aprikoi.