Lapsikaappauksien lukumäärä on viime vuosina Suomessa vakiintunut, mutta kaappaukset ovat pitkittyneet ja vaikeutuneet. Kaapattujen lasten omaisten järjestön mukaan viime vuonna 20 lapsikaappauksessa vietiin 27 lasta. Tapauksista 8 lapsen olinpaikka selvisi nopeasti ja vanhemmat sopivat asian tai palautushakemus poistettiin rekisteristä muista syistä. Muut tapaukset ovat pitkittyneet.
- Vajaa puolet kaappauksista saadaan käsiteltyä asiallisesti, mutta loput ovat vaikeita ja pitkiä. On joko helppoja tai vaikeita tapauksia, toteaa Kaapatut Lapset ry:n puheenjohtaja Paavo Isaksson.
Kaikkiaan viranomaisessa oli vireillä viime vuoden lopussa 38 uutta ja vanhaa kaappaustapausta, jotka koskivat 49:ää lasta. Näistä lapsista 28 oli vuoden lopussa ulkomaille kaapattuna. Suomessa vireillä olevat tapaukset käsitellään ja selvitetään Isakssonin mukaan säntillisesti, mutta kaikkia Suomesta kaapattuja lapsia ei saada palautettua.
Suomeen palautettiin viime vuonna Haagin lapsikaappaussopimuksen tehneistä maista 5 lasta, ja Suomesta näihin maihin palautettiin myös 5 lasta. Haagin sopimuksen ulkopuolisista maista lapsia ei palautettu lainkaan.
Kansainvälistä kadonneiden lasten päivää vietetään tiistaina.
Valtiolta vaaditaan apua kuluihin
Kaapatut Lapset ry vaatii hallitukselta aktiivisuutta ja taloudellista tukea lasten palauttamiseksi. Erityisesti ongelmia on ollut Suomen ja Yhdysvaltojen välisissä kaappauksissa, sillä Yhdysvallat ei ole hyväksynyt Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen oikeudenkäyntien maksuttomuusperiaatetta. Yhdysvallat on ongelma myös muille maille, ei vain Suomelle.
Viime vuonna Suomen viranomaisissa on ollut esillä 7 suomalais-yhdysvaltalaista tapausta. Määrä on Isakssonin mukaan enemmän kuin Venäjän ja Suomen väliset tapaukset.
- Kun lapsi kaapataan Suomeen, yhdysvaltalaiselle vanhemmalle maksetaan oikeudenkäynti Suomessa. Mutta kun lapsi kaapataan Yhdysvaltoihin, on suomalaisvanhemman maksettava oikeudenkäyntikulut itse - oikeusavustusta saa vain hyvin pienituloinen, Isaksson sanoo.
- Valtion on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla korvattava myös suomalaisvanhempien kulut Yhdysvalloissa, Isaksson vaatii.
Tutkimusta vaikutuksista ei ole
Isän tai äidin menettäminen aiheuttaa lapselle pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Kaappaus saattaa olla pahimmillaan lapseen kohdistuvaa perheväkivaltaa. Kokemus on traumaattinen, mutta tutkimusta aiheesta ei ole Isakssonin mukaan käytännössä tehty lainkaan.
Tietoa tarvittaisiin sekä kaapattujen että palautettujen lasten psyykkisestä ja fyysisestä tilasta, mistä voisi olla apua lapsen auttamisessa.