Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan lasten elinolojen seuranta on riittämätöntä ja tieto on hajallaan valtionhallinnossa. Aulan mielestä kehityksen seuraamiseksi ja lasten pahoinvoinnin vähentämiseksi tarvitaan kansallista kokonaisstrategiaa.
-- Seuraavan hallitusohjelman tulisi sisältää konkreettisia tavoitteita lasten pahoinvoinnin vähentämiseksi. Se voitaisiin mieltää yhtä lailla tavoitteeksi kuin esimerkiksi työttömyyden puolittaminen, Aula sanoo. Aulan mielestä moni asia on hyvin suomalaisten lasten elämässä, mutta kasvavalle joukolle kasautuu monimutkaisia ongelmia. Lisäksi lasten palveluiden saanti on usein epätasa-arvoista. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistus voisi onnistuessaan tuoda tähän parannuksen, uskoo Aula.
Toimintakertomus lapsiasiavaltuutetun ensimmäisestä syksystä julkistettiin keskiviikkona. Valtuutettu aloitti työnsä syyskuussa 2005. Toimintakertomus sisältää arvion lasten hyvinvoinnin kehityksestä ja oikeuksien toteutumisesta.
Ei käytännön päättäjä
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on ajaa lasten etua yhteiskunnassa toimimalla mielipidevaikuttajana ja aloitteentekijänä. Hän ei ota kantaa yksittäistapauksiin.
YK:n lapsen oikeuksien komitean mielestä lapsiasiavaltuutetulla tulisi olla valta myös valitusten käsittelyyn käytännössä, mutta Aula ei näe sitä tarpeellisena.
-- Se vaatisi aivan toisen luokan voimavaroja. Tässä vaiheessa olen tyytyväinen tällaiseen tehtävänjakoon, Aula sanoo.
Käytännössä lapsiasiavaltuutetun työhön on kuulunut tapaamisia yhteiskunnallisten vaikuttajien sekä lasten kanssa, luentojen ja esitelmien pitoa, aloitteiden laadintaa sekä tiedottamista.
Aulan mielestä muut viranomaiset ovat ottaneet hänen aloitteensa myönteisesti vastaan. -- Tärkein toimintatapanihan on saada muita tekemään asioita puolestani, Aula toteaa. Tarvetta oikeusneuvonnalle
Ensimmäisenä syksynä lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli kansalaisilta lähes kaksisataa lasten oikeuksia koskevaa yhteydenottoa. Asiakaspalvelu ruuhkautui pahoin, sillä toimiston voimavarat olivat yhteydenottojen määrään nähden riittämättömät.
Yhteydenotoissa nousivat esille erityisesti erotilanteisiin liittyvät huoltoriidat. Aulan mukaan psykososiaaliset palvelut ja sovittelu vanhempien erotilanteissa ovat yhteiskunnassa tällä haavaa riittämättömät.
Useissa yhteydenotoissa odotettiin asianajaja-tyyppistä lähestymistapaa, joka ei lapsiasiavaltuutetun toimenkuvaan kuulu.
-- Oikeudelliselle neuvonnalle olisi selvästi tarvetta. Järjestelmät ovat monimutkaisia ja perheet tarvitsevat tietoa, Aula sanoo.
Muita usein esille tulleita teemoja olivat koulu, media ja mainonta sekä lastensuojelutyön laatu. Yhteyttä otti useimmiten äiti tai isoäiti. Lapset itse eivät ottaneet yhteyttä juuri koskaan.