Pätkätöiden tai opintojen kanssa painiskelevat nuoret olisi sosiaali- ja terveysministeriön mielestä saatava lasten hankintaan nykyistä varhaisemmin. Tähän pyritään sosiaaliturvaa kehittämällä, mutta myös opetusministeriö halutaan apuun, jotta opintotuki saadaan perheellisiä paremmin tukevaksi. Lisäksi opintolainaa olisi kehitettävä niin, että opiskelija joudu kantamaan kohtuutonta riskiä työllistymisestä. Perjantaina peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle (kesk.) luovutetussa Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa linjataan sosiaalipolitiikkaa kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Vanha ajattelu, että ensin takka, sitten vasta akka, ei Hyssälän mielestä sovellu enää nykypäivään. Lasten hankinnan on oltava mahdollista jo opiskeluaikana.
Opiskelevien äitien tukeminen saa heti kannatusta Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitosta. Toiminnanjohtaja Heljä Sairisalon mukaan opiskelevat yksinhuoltajat ovat niitä, jotka aivan oikeasti näkevät nälkää. Heille opintotuen huoltajakorotus olisi todella tärkeä, sillä heillä on usein suurin tarve opiskella itselleen ammatti.
Lapsiperheiden kodinhoitopalvelut olisi myös välttämättä elvytettävä. Lapsiperheitä tukemalla voidaan saada myös huostaanottojen kasvu taittumaan. Tuen vahvistamiseksi myös neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon voimat olisi jollain tavalla yhdistettävä, jotta jokainen ei mieti asioita vain omassa komerossaan, sanoo kansliapäällikkö Markku Lehto.
Välityömarkkinoita kehitettävä
Työikäisen väestön työmarkkinaongelmiin esitetään ratkaisuksi muun muassa välityömarkkinoiden kehittämistä. Matalapalkkatuen lisäksi pitäisi miettiä myös uudenlaisia sosiaaliturvan ja palkan yhdistelmiä. Ansiotuloja, tulonsiirtoja ja verotusta olisi sovitettava yhteen niin, että työllistetyn työkykyyn liittyvät vaatimukset lievenevät.
Kaikki ihmiset eivät työllisty avoimille työmarkkinoille, vaikka heitä kuinka aktivoisi ja kurssittaisi. Lehto uskoo, että sosiaaliturvaa ja verotusta sovittamalla tällekin joukolle voitaisiin saada rytmiä elämään pienipalkkaisissa töissä. Kyse voisi olla esimerkiksi sosiaalisista yrityksistä tai nuorten työpajoista.
Toisaalta Suomessa on työvoiman ulkopuolelle myös arviolta jopa 200 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta, jotka voitaisiin työllistää, jos vajaakuntoisten työllistymisen esteet purettaisiin.
Kenenkään kotina ei saisi olla laitos
Vanhenevalle väelle hyvinvointiohjelma haluaisi tarjota vanhuusvuodet ilman laitostumista. Ohjelmassa todetaan, että kenenkään kotina ei saisi olla laitos. Palveluasunnot ja pitkäaikaisetkin hoitopaikat olisi nähtävä ihmisten koteina, joissa ei unohdeta henkisiäkään perustarpeita.
Omassa kodissa asumista voidaan pitkittää ennalta ehkäisevällä kotihoidolla ja tukemalla riittävästi omaishoitoa. Ohjelma pyrkii vahvistamaan myös työssäkäyvien oikeutta hoitovapaaseen sekä kotitaloustyön vähennyksen ja palvelusetelin yhdistämiseen.