-- Kansainväliset lapsikaappaukset ovat yleistyneet, kun avio- ja avoliitot eri maiden kansalaisten välillä ovat lisääntyneet. Lapsikaappauksia Suomeen tai Suomesta ulkomaille on viime vuosina tapahtunut parikymmentä vuosittain.
-- Kansainvälisestä lapsikaappauksesta on kyse silloin, kun lapsi viedään ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetään palauttamatta sieltä esimerkiksi sen jälkeen kun hän on ollut tapaamassa toista vanhempaansa. Edellytyksenä on myös, että lapsi on alle 16-vuotias ja asunut pysyvästi Suomessa.
-- Kaappauksia on pyritty estämään ja ratkaisemaan kansainvälisillä sopimuksilla, joista merkittävin on Haagin lapsikaappaussopimus. Sopimukset ovat käytettävissä vain niiden valtioiden välillä, jotka ovat liittyneet sopimukseen. Sopimusvaltioita on nykyisin kahdeksisenkymmentä.
-- Sopimusvaltioiden välillä tapahtuneita lapsikaappauksia hoitaa oikeusministeriö. Sopimuksetkaan eivät kuitenkaan aina takaa, että kaappaus selviää nopeasti ja toivotulla tavalla. Haagin sopimukseen liittymättömiin maihin liittyviä kaappauksia hoitaa ulkoministeriö.
-- Lapsen kaappaaminen huoltajaltaan on Suomen lain mukaan rikos, mutta kaikissa maissa sitä ei pidetä rikoksena. Suhtautuminen lapseen ja vanhemmuuteen sekä huoltajuusjärjestelyihin saattaa eri maissa erota huomattavastikin suomalaisesta käytännöstä.