Helsinki Suomalaiset haluaisivat paljon enemmän lapsia kuin he todellisuudessa saavat, kertoo Väestöliiton tuore perhebarometri. Lapsia haluttaisiin myös nuorempana ja nopeammassa tahdissa.
Barometrin mukaan ihanteellisena pidetty perheen lapsiluku on 2,4 lasta, kun perheissä todellisuudessa on keskimäärin 1,8 kotona asuvaa alle 18-vuotiasta. Ensimmäisen lapsen synnytysikä on utopioissa 25 vuotta ja todellisuudessa 28 vuotta.
Pohjois-Suomessa ja Oulun läänissä perhekoko on kuitenkin muuta maata suurempi, eikä syntyvyys ole laskenut yhtä nopeasti kuin muualla. Läänin sosiaalitarkastaja Maija-Liisa Pelkonen Oulun lääninhallituksesta arvioi, että kolmilapsiset perheet ovat hyvin yleisiä, yhden lapsen perheet harvinaisempia.
"Kaupunkilaiskulttuuri ei ehkä ole meillä vaikuttanut yhtä voimakkaasti syntyvyyteen", hän arvelee.
Lapsia suosiva voimakas lestadiolainen herätysliike on yksi selitys syntysyyslukuihin, mutta ei suinkaan ainoa.
"Lapsiperheille suunnatut palvelut ovat täällä olleet kohtalaisen hyvät aina. Esimerkiksi päivähoitopaikkoja on saatu pitkään vaikeuksitta", Pelkonen sanoo.
Syyt epäröidä lapsentekoa vaihtelevat iän ja elämäntilanteen mukaan. Huoli lasten tulevaisuudesta oli selvityksessä parisuhteessa elävien lapsettomien useimmiten esittämä syy epäröidä lasten hankintaa. Ne, joilla lapsia jo oli, ilmoittivat epäröinnin syyksi useimmiten yhteiskunnan liian vähäisen tuen lapsiperheille.
Alle 30-vuotiaat arvelivat tärkeimmiksi syiksi lapsentekonsa lykkäämiselle halun saada opintonsa päätökseen, taloudellisen tilanteen epävarmuuden ja sen, ettei vauvakuumetta yksinkertaisesti vielä ollut. Opinnot mainitsi syynä lähes 70 prosenttia sekä lapsettomista naisista että miehistä.
Helmikuussa postitettuun kyselyyn vastasi noin 7 000 ihmistä. Perhebarometriin rajattiin 18-45-vuotiaat, joita oli parituhatta.
Vain neljä prosenttia alle 30-vuotiaista naisista ilmoitti kyselyssä, ettei aio koskaan hankkia lapsia. Lopulta lapsettomaksi jää kuitenkin noin 15 prosenttia naisista, tulevaisuudessa ehkä vielä useampi. Pitkään lapsentekoa lykänneiden kohdalla lapsihaaveet päättää usein lopulta se, ettei lasta voikaan enää saada biologisista syistä.
"Lapsentekoa lykätään nuorena vetoamalla esimerkiksi opintoihin ja kumppanin puutteeseen. Sen jälkeen ilmaantuu aina pieniä syitä, jotka puoltavat sitä, että lapsia ei hankita juuri nyt. Lopulta mahdollisuudet lipuvat käsistä ja lapset jäävät hankkimatta, vaikka lapsettomaksi jääminen ei nuorena ollutkaan tavoitteissa", summaa barometrin tehnyt tutkija Pirjo Paajanen.
Pätkätyöt vähentävät lapsihaaveita
Yhteiskunnan tukitoimia pitivät lapsenteon kannalta tärkeinä varsinkin vanhemmat vastaajat, joilla lapsia jo oli. Erityisesti korostettiin joustavien työaikojen ja kotihoidon tuen merkitystä. Yli 80 prosenttia vastaajista kannatti joustavia työaikoja pienten lasten vanhemmille.
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling katsoo, että kotihoidon tuen korostaminen sysää vastuuta erityisesti kuntien harteille.
"Kunnat ovat nyt jo alkaneet käydä lapsiperheistä kilpailua omilla kotihoidontuen kuntalisillään. Varattomat ja syrjäiset kunnat voivat jäädä tässä toiseksi", sanoo Söderling.
Söderlingin mukaan kyselyssä näkyvät selvänä opiskelujen ja pätkätöiden aiheuttamat paineet. Pätkätyöläiset ovat vakituisia halukkaampia lykkäämään lapsentekoaan hamaan tulevaisuuteen.
"Opiskeluaikojen pidentyessä, opiskelun naisistuessa ja pätkätöiden lisääntyessä yhteiskunnalla on yhä haasteellisempi tehtävä luoda järjestelmä, jossa opiskelut ja työt voitaisiin sovittaa yhteen niin, että lapsillekin jää vielä aikaa. Työelämän joustojen kohderyhmänä pitäisikin olla yhä useammin nuoret aikuiset, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä lastaan", kertoo Söderling.
Nautinnon halu, sinkkubuumi ja muut usein esitetyt "itsekkäät" syyt lapsettomuuteen eivät juuri korostuneet vastaajien omissa perusteissa olla hankkimatta lapsia. Sen sijaan nautinnon halua epäiltiin yleisesti syyksi sille, miksi ihmiset eivät yleensä hanki lapsia tai hankkivat niitä vain vähän.