Lasten ymmärrys talouden perusasioista, kuten säästämisestä, on Suomessa heikommissa kantimissa kuin muissa Pohjoismaissa. Tähän tulokseen päätyi Danske Bankin tuore tutkimus, jossa olivat mukana Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Norja ja Viro.
Talousosaamista kartoittavassa kyselyssä, joka kohdistettiin 5–9-vuotiaiden vanhemmille, tiedusteltiin sitä, miten hyvin pikkuväki ymmärtää, että tavaroilla on eri hinta. Runsas puolet lapsista pärjää suomalaisten vanhempien mukaan hinnoittelussa mainiosti. Lapset eivät siis noin vain lataa joulupukin toivomuslistalle rinnakkain potkupalloa ja ponia.
Säästämisen tarkoitus sen sijaan on jäänyt lapsille hämäräksi. Vain joka kolmas tenava Suomessa ymmärtää, että säästämisen avulla voidaan tavoitella jotakin arvokasta myöhemmin. Etenkin rahakkaassa Norjassa, mutta myös Tanskassa yli puolet lapsista tuntee hyvin säästämisen idean.
Maakohtaisia eroja on vaikea selittää, mutta Norjassa ovat tulot selvästi korkeammat, joten perheet ostavat hyödykkeitä runsaammin. Valintatilanteisiin joudutaan siis harvemmin kuin Suomessa tai Virossa, missä lapset hahmottavat erityisen hyvin tuotteiden hintoja.
Siitä puhe mistä pula: näin yksinkertaista ei rahaan suhtautuminen perheissä ole. Näyttää jopa siltä, että vanhemmat säästävät lapsia liikaakin toimeentuloasioilta.
Siitä, minkälainen rahankäyttäjä ja kuluttaja lapsesta muotoutuu, vastaavat ennen kaikkea vanhemmat. Äiti ja isä antavat roolimallin, kun lapsi alkaa käyttää omaa rahaa. Vasta toisena lasta opettaa taloudenpitoon koulu ja kolmantena esimerkiksi pankit.
Jos vanhemmat eivät terästäydy, osa nuorista lähtee kotoa valmiiksi housut kintuissa. Jo joka kolmas nuori aikuinen ylittää tilinsä kuukausittain. Perheenperustamisiässä olevien suomalaismiesten kyky hallita raha-asioitaan on suorastaan romahtanut. Suomen Asiakastiedon mukaan jopa 15 prosentilla yli 25-vuotiaista on maksuhäiriömerkintä. Määrä kasvaa jatkuvasti.
Jos vanhempi vippaa, vippaa lapsikin. Miten yli varojensa elävä sukupolvi koskaan voi opettaa lapsiaan rahankäyttöön?
Tavallisessa perheessä ei vain ole varaa toteuttaa kaikkia toiveita. Vähiten rahaa on käytettävissä Virossa. Siellä lapset myös ymmärtävät parhaiten sen, mistä raha tulee.
On korkea aika puhua rahankäytöstä kodeissa enemmän. Elämme yhteiskunnassa, jossa talousosaaminen määrittää kaikkea elämää. Ehkä tarvitaan takaisin säästöpossut, että lapsi saisi tuntuman säästämiseen.
Kun pikkuisten viikkorahat kilahtavat automaattisesti maksukortille, rahasta tulee lopullisesti abstrakti, seinässä itsestään ja ilmaiseksi kasvava väline.
Jos sen sijaan lapset asetetaan säännöllisesti pienten, arkisten valintojen eteen jo aikaisessa vaiheessa, heidän suhteellisuudentajunsa ja kykynsä pärjätä talousasioissakin kasvaa. Aloittaa voi listaamalla lapsen kanssa yhdessä ison liudan tavaroita, joita saisi iPadin hinnalla.
Pääkirjoitus