Lapsettomuushoitoihin hakeutuvat naiset ovat yhä iäkkäämpiä, mikä on lisännyt tarvetta koeputkihedelmöityksille, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Yhä useampi hoitoihin saapuva nainen on noin 40-vuotias. Lapsettomuuden hoitoon perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan kevyempänä hoitomuotona pidettävät inseminaatiohoidot ovat näiden naisten kohdalla usein tuloksettomia.
– Inseminaatiohoitojen tulokset eivät ole kehuttavia. Noin 90 prosenttia inseminaatioista johtaa pettymykseen, sanoo Dextra Lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila.
Hedelmöityshoitoja aloitetaan Suomessa vuosittain noin 14 000, joista vajaat 10 000 on koeputkihoitoja ja niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja. Niissä nimenomaan yli 35-vuotiaiden osuus on 2000-luvulla kasvanut, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.
– Suunta on se, että vanhempien naisten osuus hoidoissa kasvaa. Tämä liittyy siihen laajempaan ilmiöön, että lapsia hankitaan myöhemmällä iällä, jolloin lapsettomuuttakin on enemmän, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
Koeputkihedelmöitysten määrän kasvua selittää myös se, että hoidot eivät ole niin rankkoja kuin aiemmin, sanoo lapsettomuuslääkärinä yli 20 vuotta työskennellyt Viveca Söderström-Anttila. Viime vuodet hän on työskennellyt apulaisylilääkärinä Väestöliitolla, joka yhdistyi Mehiläinen Felicitakseen syyskuun alussa.
– (Koeputki)hoidoissa annettavia hormonistimulaatioita on alennettu, mikä madaltaa hoitoihin lähtemisen kynnystä, Söderström-Anttila sanoo.