Internet- ja mobiiliympäristö kaipaavat uusia ratkaisuja lasten suojelemiseksi. Nykyään lapsi altistuu eri medioiden kautta kuville, jotka eivät ole suunnattu hänen ikätasolleen. Lapsi viettää 20-30 kertaa enemmän aikaa median parissa kuin perheen kanssa.
"Näköhavainnon ja samaistumisen kautta lapsen mieli joutuu ottamaan vastaan mahdottoman ja traumatisoivan kokonaisuuden. Lapsi ei osaa jalostaa kuvia mielessään", selittää psykologi Riitta Martsola.
Mediakasvatuksen tavoitteena on laajentaa lapsen ymmärrystä mediasta ja lisätä hänen luovuuttaan median käyttäjänä. Suojautumisen kyky syntyy vähitellen, iän ja kehityksen myötä.
"Lapsen tunne-elämä ei mene uusien trendien mukaan. Lapsi voi menettää perusturvallisuutensa tilanteessa, jossa vanhemmat eivät välttämättä huomaa mitään vaarallista", Martsola huomauttaa.
Mediakasvatusta kouluille
Martsola on tehnyt yhdessä luokanopettaja, tutkija Minna Mäkelän kanssa oppaan nimeltä Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu.
Mäkelä on tehnyt koulujen mediakasvatukseen materiaalin, joka jaetaan kaikkien suomenkielisten 1-6 -perusopetusluokkien käyttöön ensi syksynä.
"Oppimateriaalipaketti on jatkoa selvityksellemme, jossa ilmeni lasten katsovan runsaasti ikäisiltään kiellettyjä kuvaohjelmia. Lapsilla oli varsin paljon pelkokokemuksia elokuvien katselusta", sanoo Mäkelä.
Oppilaiden kannalta on tavoitteena tiedottaa ikärajoista ja elokuvien mahdollisista haitoista ja herättää lasten kriittisyys elokuvia kohtaan. Suojeleva mediakasvatus ei Mertsolan mukaan tarkoita lappujen laittamista silmille. Siinä lasta autetaan valitsemaan, mitä katsoo, kenen kanssa ja ymmärtämään, miltä katsottava tuntuu.
Yli 60 prosenttia vanhemmista ei tiedä, että elokuvien ja videoiden ikärajat eivät ole suosituksia, vaan velvoitteita. Rikoslain mukaan ikärajojen rikkomisesta voi seurata sakkoa tai jopa puoli vuotta vankeutta.
Ikärajat eivät kerro osaamisesta, vaan mahdollisesta haitasta.
Uutiset
pelottavat
Traumaterapeutti Soili Poijula muistuttaa, että media saattaa esimerkiksi uutisillaan vahingoittaa lasten tunne-elämää.
"Huonot uutiset kulkevat nopeammin kuin koskaan ja niille altistutaan päivittäin. Aikuista huonot uutiset ahdistavat ja järkyttävät, mutta lapsia ne pelottavat", sanoo Poijula.
Hänen mielestään vanhemman olisi keskusteltava lapsen kanssa yhtä pitkä aika, kuin lapsi on katsellut televisiota. Kun lasta lohdutetaan ja rauhoitellaan, niin samalla hän oppii taitoja auttaa itseään.
"Lapsilla ei ole kokemusta, kypsyyttä tai tietoa ymmärtää uutisia. Lapset ovat vasta luomassa kokemuksiinsa perustuvaa käsitystään maailmasta", muistuttaa Poijula.
Poijulan mukaan vanhempien kannattaa laskea, kuinka monta tv-ruutua ja tietokonenäyttöä lapsen päivittäisessä ympäristössä on, ja mille viesteille lapsi altistuu kouluympäristössä.
"Viattomuuden ryöstäminen lapsilta ja monimutkaisten ja rumien asioiden liian varhainen sulattamisyritys tekee maailman pelottavaksi heille."
Jos lapsen pelot jatkuvat pitkään, apua voi hakea perheneuvolasta tai kouluterveydenhoitajalta. Jos koululaisten oppimiskyky tai pienten lasten leikki häiriintyy, on se aina merkki avuntarpeesta.
Tällä viikolla koulujen suurjuhlilla Oulussa on opeteltu lasten mediataitoja erilaisissa työpajoissa. Taikalamppu-työpajassa lapset ovat valmistaneet omia lyhytelokuvia. Ne esitetään perjantaina 13.5. Nukun isossa salissa klo 9-12.