Lapset saavat Suomessa lääkkeitä, joiden tehoa ja turvallisuutta ei ole lapsilla tutkittu. Vaarana on esimerkiksi se, että lapset saavat tehotonta hoitoa, koska annokset ovat liian pieniä.
Ylilääkäri Jaana Joensuun mukaan jopa 50-90 prosenttia lapsilla käytetyistä lääkkeistä on sellaisia, joiden tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu lapsilla. Lasten tehohoidossa osuus on 80 prosenttia ja keskosten hoidossa jopa 90 prosenttia. Mitä harvinaisempi tauti sitä todennäköisemmin lapsille annetaan aikuisten lääkkeitä.
- Aikuisille ei tarjottaisi lääkkeitä, joiden tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu. Lapsille annetaan aikuisten lääkkeitä, koska tutkimustietoa puuttuu, Joensuu sanoo. Lääkelaitoksessa työskentelevä Joensuu on lastentautien erikoislääkäri, jonka vastuualueeseen lastenlääkkeet kuuluvat.
Joensuun mielestä yksi keskeinen ongelma on se, että useita lääketeollisuuden tuottamia uusia lääkkeitä ei voida antaa kriittisesti sairaille lapsille, koska niitä on tutkittu vain aikuisilla.
- Näiden uusien lääkkeiden teho voisi olla dramaattinen, Joensuu toteaa.
Toki jotkut lääkefirmat tutkivat uusia lääkkeitä myös lapsilla. Kuusi prosenttia Suomessa tehtävästä kliinisestä lääketutkimuksesta tehdään lapsilla.
Syöpä- ja reumalapset hyötyisivät
Uusista lääkkeistä voisivat hyötyä esimerkiksi syöpä- ja reumalapset. Esimerkiksi monet uudet syöpälääkkeet ovat solumyrkkyjä, eikä niitä uskalleta antaa lapsille, koska tutkimustietoa puuttuu.
- Tämä on kipeä paikka, Joensuu kuvailee.
Aikuisten lääkkeiden antaminen lapsella ei ole aina yksinkertaista, koska lapsen elimistö käsittelee lääkeaineita eri tavalla kuin aikuisen. Lapsen elimistössä on suhteellisesti enemmän vettä.
Lääkkeet myös poistuvat lapsen kehosta hitaammin, koska maksa ja munuainen ovat epäkypsiä elimiä ja kehittyvät aina nuoruuteen asti. Niiden kyky poistaa vieraita aineita on erilainen kuin aikuisella. Lisäksi jotkut lääkkeet saattavat aiheuttaa esimerkiksi maksa- tai munuaisvaurioita.
Tutkimus hintavaa
Harvinaisempia tauteja sairastavat lapset ovat lääketeollisuudelle huono tutkimuskohde. Tutkimus on hintavaa, eikä investoinnin kuluja saa välttämättä myynnillä takaisin.
Lasten lääkityksessä on ongelmana myös se, ettei sopivaa annostusta aina tiedetä. Joensuu toteaa, että esimerkiksi lasten tehohoidossa käytettävien sydän- ja verisuonisysteemiin vaikuttavien lääkkeiden annostelu voi olla tutkimustiedon puutteen takia vaikeaa.
Yleisesti ottaen Suomessa tehdään runsaasti lääketutkimusta ja esimerkiksi lasten astmalääkityksestä tiedetään paljon, samoin antibiooteista. Myös rokotetutkimusta tehdään paljon. Joensuu rauhoitteleekin, että Suomessa lapset hoidetaan yleisesti ottaen hyvin.
- Silti toivoisin, että näille pienillekin ryhmille voisi antaa parasta, Joensuu sanoo.
Asetus lisää turvallisuutta
EU:ssa valmistellaan asetusta, jonka mukaan markkinoille tulevilta lääkkeiltä vaaditaan ennen myyntiluvan saamista, että niiden teho ja turvallisuus on tutkittu myös lapsilla.
- Tämä on edistysaskel, sillä ennen EU:ta meillä ei ollut mitään keinoa vaatia lääkefirmoilta, että ne selvittävät lääkkeen sopivuutta lapsille. Myyntiluvat uudelle lääkkeelle annetaan yleensä moneen EU-maahan samanaikaisesti.
Ehkä jo ensi vuonna voimaantulevan asetuksen tarkoituksena on edesauttaa uusien lääkkeiden kehittämistä lapsille ja varmistaa, että lääkkeet on tutkittu hyvin. Turhia tutkimuksia vältetään. Näiden uusien lääkkeiden tulo markkinoille kestää Joensuun arvion mukaan 6-10 vuotta.