Lapset pesevät liian harvoin ham­pai­taan

Asiantuntijat ovat huolissaan lasten hampaiden terveydestä. Lasten ja nuorten suun terveys on heikentynyt suurissa kaupungeissa. Kehittämispäällikkö Anne Nordblad sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että ehkäisevän hoidon säästöt 1990-luvulla näkyvät nyt nuorten hampaissa. Erot ovat suuret sekä kunnittain että alueittain.

Sampo Kainulaisella hampaiden peseminen kuuluu päivittäisiin rutiineihin.
Sampo Kainulaisella hampaiden peseminen kuuluu päivittäisiin rutiineihin.

Asiantuntijat ovat huolissaan lasten hampaiden terveydestä. Lasten ja nuorten suun terveys on heikentynyt suurissa kaupungeissa. Kehittämispäällikkö Anne Nordblad sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että ehkäisevän hoidon säästöt 1990-luvulla näkyvät nyt nuorten hampaissa. Erot ovat suuret sekä kunnittain että alueittain.

Hampaille haitallisten suklaan, makeisten ja limsan kulutus on noussut lapsilla huomattavasti. 10-12-vuotiailla kulutus on jopa kaksinkertaistunut 1980-luvulta.

Enemmistö suomalaisista lapsista harjaa liian harvoin hampaitaan. Nuorten terveystapatutkimuksen uusien tietojen mukaan esimerkiksi 12-vuotiaista tytöistä vain 40 prosenttia harjaa hampaitaan vähintään kaksi kertaa päivässä. Pojista näin toimii joka kolmas. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan suomalaislapset ovat hampaiden pesussa heikoimpien joukossa.

Suomalaislapsilla usein reikiä

Jostakin syystä suomalaislapset hoitavat hampaitaan huonommin kuin esimerkiksi ruotsalais- ja tanskalaislapset. Suomessa on myös näitä maita vähemmän lapsia, joilla ei ole yhtään reikää hampaissa.

- Varsinkin pojat kuvittelevat, että hampaiden harjaus kerran päivässä riittää, mutta hampaita pitää harjata aamuin illoin. Silloin olokin on parempi, suu puhdas ja hengitys raikas, Nordblad kuvaili toimittajatapaamisessa sosiaali- ja terveysministeriössä tiistaina.

Espoon johtava ylihammaslääkäri Petteri Peltola painotti, että pysyäkseen ehjinä hampaat tarvitsevat fluoria pieniä määriä mutta säännöllisesti. Hampaiden ympäristössä pesun jäljiltä oleva fluori suojaa hampaita.

- Ihmisen hampaat kestävät yleensä viisi ateriaa päivässä eli aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Napostelua näiden välillä pitäisi välttää ja ottaa karkkipäivät tilalle, Peltola sanoi.

Kunnon välipala karkin tilalle

Limsa- ja karkkiautomaatteja on yhä useammassa koulussa. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaisi kuntien luopuvan automaateista. Ongelmana on se, että oppilaat eivät aina haluaisi luopua automaateista, koska niillä kerätään rahaa myös retkiä varten. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) tahtoisi karkin ja limsan tilalle terveellisiä välipaloja.

Jossakin kouluissa oppilaat syövät usein pelkkiä sokerisia herkkuja ja jättävät kouluruoan väliin. Siitä kärsii hampaiden lisäksi myös muu terveys, esimerkiksi päänsäryt ja väsymys ovat tavallisia.

Mahdollisuuksia karkin ja limsan tilalle on monia. Kauniaisten Kasavuoren koulun rehtori Riitta Parviainen kertoi, että heidän koulustaan automaatit poistettiin ja tilalle ovat tulleet Minibaari ja maksullinen välipalakokeilu. Minibaarista saa ostaa esimerkiksi tuoremehua, mustikkamehua, jogurttia ja maitokaakaota.

- Välipalan osia ovat muun muassa ruisleipä, hedelmä, juusto ja maitokaakao. Sekä kahden euron välipala että Minibaari ovat tasaisen suosittuja, sillä yläasteella päivät ovat pitkiä. Meillä myös kouluruokaa syödään hyvin, Parviainen sanoi.

Ilmoita asiavirheestä