Lapset pää­se­vät luok­ka­ret­kel­le

Koulujen luokkaretkiä ja leirikouluja toteutetaan tänä keväänä vielä entiseen malliin, eli rahoitusta luokkaretkiin on saatu perinteisesti paperia ja pinssejä myymällä sekä lasten vanhemmilta.

Tornion Kokkokankaan koulun 1-2 -luokkien oppilaiden keväinen luokkaretki suuntautui Ouluun ja tiedekeskus Tietomaahan. Matkakassaa Tietomaan vempaimia testanneet Fanni Myllyneva ja Vilma Härkönen ovat kartuttaneet muun muassa myymällä pinssejä sekä pikkujouluissa arpoja.
Tornion Kokkokankaan koulun 1-2 -luokkien oppilaiden keväinen luokkaretki suuntautui Ouluun ja tiedekeskus Tietomaahan. Matkakassaa Tietomaan vempaimia testanneet Fanni Myllyneva ja Vilma Härkönen ovat kartuttaneet muun muassa myymällä pinssejä sekä pikkujouluissa arpoja.

Koulujen luokkaretkiä ja leirikouluja toteutetaan tänä keväänä vielä entiseen malliin, eli rahoitusta luokkaretkiin on saatu perinteisesti paperia ja pinssejä myymällä sekä lasten vanhemmilta.

Vuoden päästä tilanne voi olla toinen, sillä opetushallitus ohjeisti kouluja huhtikuussa siitä, että kaikkien koulujen retkien on oltava oppilaille maksuttomia.

"Ohjeistus tuli nyt keväällä sellaiseen aikaan, että koulujen retket on jo ehditty valmistella ja rahoittaa. Ohjeen vaikutus näkyy varmaan vasta ensi lukuvuoden aikana, kun uusia luokkaretkiprojekteja käynnistetään", kertoo Korkalovaaran koulun rehtori Heikki Ervast Rovaniemeltä.

Hän uskoo, että jatkossa retkien määrää karsitaan, jos niitä tehdään koulujen kustannuksella. Tällöin koulujen on mietittävä tarkkaan, minkälaisia retkiä ne tekevät.

"Luulen, että retket ovat jatkossa pienimuotoisempia. Ohjeistus ei ole yksiselitteinen asia. Siitä on se etu, että retkeily suuntautuu siihen, mikä on selkeämmin opintoretkitoimintaa ja huvimatkailun osuus vähenee. Toisaalta sekin puolustaa paikkaansa. Siinä on hyviä ja huonoja puolia."

Pudasjärven Kurenalan koulun rehtori Vesa Anttila epäilee, että pulmia tulee jatkossa varsinkin muuttotappiokunnissa.

"Osa kouluista on jo lähtenyt sille linjalle, että reissut perutaan. Jos kaupungin pitää osoittaa määrärahoja kouluille retkitoimintaa varten, tuottaa se ainakin Pudasjärven kaltaisella väestökato-paikkakunnalla ongelmia, kun koulutoimeen suunnatut rahamäärät tippuvat koko ajan."

Kurenalan koululta viikon mittaiseen leirikouluun Helsinkiin ovat lähdössä kuudennen luokan oppilaat. Rahoituksen ovat hankkineet pääsääntöisesti vanhemmat ja oppilaat.

"Joku tuo tietyn rahasumman, osa tekee sen työllä. Koska meillä on paljon monilapsisia perheitä, on asia ratkaistu sillä tavalla, että varsinaiseen leirikouluun mennään vain kerran eli kuudennella luokalla."

Vesa Anttilan mukaan jatkossa keskustellaan ainakin siitä, miten varojen keruun vapaaehtoisuus ja opetuksen maksuttomuus saadaan yhdistettyä. Jossakin vaiheessa vastaan tulee raja myös vanhempien avun kohdalla.

"Opetuslautakunta päättää, miten ohjeistus otetaan käytäntöön", Anttila toteaa.

Oulun Kuivasojan koulussa neljännen luokan oppilaat valmistautuvat parhaillaan maanantaina Pikkusyötteellä alkavaan leirikouluun.

Kolmipäiväisen leirikoulun rahoitus on kerätty vanhojen ohjeiden mukaan. Retkien tulevaisuus mietityttää leirikouluun matkaavaa koulun rehtoria ja neljännen luokan opettajaa Anne Kumpulaa.

"Vanhempien kanta tulee olla aika yksimielinen, että retkiä voidaan järjestää. Uskon, että leirikouluja ja luokkaretkiä harkitaan tarkemmin, jos koululle ei osoiteta siihen erikseen varoja."

Pateniemessä sijaitsevan Kuivasojan koulun pienemmät eli 1-3 -luokkien oppilaat tekevät päivän retkiä ja ovat yökoulussa.

Anne Kumpula muistuttaa, että lasten vanhemmat ovat suhtautuneet leirikouluihin ja retkiin positiivisesti.

"Vanhemmat ovat huolestuneet, että eivät kai retket jää pois. Pari kolme euroa ei ole kova hinta jos verrataan vaikka siihen, paljonko koko perheen teatterikäynti maksaa. Siten koulun retket ovat tuoneet tasa-arvoa, kun kaikilla lapsilla on mahdollisuus päästä mukaan."

Ilmoita asiavirheestä