Nykyään monet lapset kaipaavat aikuisen läsnäoloa paljon enemmän kuin he saavat.
Lapsi kaipaa vanhempiensa hoivaa, turvaa, rakkautta, sääntöjä ja rajoja. Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe ihmisen elämässä. Se on nopeasti ohikiitävä hetki, joka on pohjana lapsen koko elämälle.
Lasten hyvinvointi rakentuu aina vanhempien valinnoista. Nykyisessä kiivastahtisessa maailmassa aikuiset joutuvat kuitenkin tarkastelemaan kaikkea hyvin lyhyellä aikavälillä ja usein valitettavan suorituskeskeisesti.
Tällöin voi helposti unohtua, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja turvaa koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan.
Vanhemmat luovat perheen arjen rytmin, johon tulee kuulua riittävästi lepoa, leikkiä, liikuntaa ja säännölliset ruokailuajat. Perheessä opitut elämäntavat siirtyvät aikuisuuteen.
Vanhemmat ovatkin puun ja kuoren välissä, kodin ja työelämän paineiden keskellä. Pitäisi olla enemmän perheen kanssa, pitäisi tehdä pidempää työpäivää. Työelämän tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet.
Työt seuraavat usein kannettavan tietokoneen mukana kotiinkin. Äiti tai isä voi olla kotona, mutta hän ei ole läsnä.
Vanhemmat tuntevat riittämättömyyttä. Yhteiskunnassamme vallitseva ilmapiiri ei tue riittävästi vanhemmuutta, vaikka toisaalta vanhemmuuteen on luotu hyvät edellytykset.
Lasten ja nuorten terveydessä näkyy huolestuttavaa kehitystä, vaikka suurin osa lapsista voi ulkoisesti hyvin.
Nuoret potevat stressiä ja univaikeuksia, masennus ja ylipaino ovat lisääntyneet.
Suomalaiset nuoret aloittavat tupakoinnin ja alkoholin käytön kansainvälisesti vertailtuna aikaisin. Perheet ruokailevat Suomessa yhdessä monia muita maita harvemmin. Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret kaipaavat enemmän aikuista arkeensa.
Myös ympäristömme on muuttunut. Lapsen on vaikea ymmärtää ilman aikuista kaikkea sitä, mitä media tuo lapsen ympärille.
Televisio-ohjelmat, pelit ja lehtien lööpit luovat kuvaa turvattomasta ja väkivaltaisesta maailmasta. Lisäksi ne tarjoavat sekä tytöille että pojille vääristyneitä roolimalleja.
Tämän vuoksi muun muassa väkivaltaisuus, häiriökäyttäytyminen ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet. Lapsi tarvitsee avukseen aikuista käsittelemään näitä asioita ja asettamaan ajatuksilleen oikeat mittasuhteet.
Yhteiskunnan tehtävänä onkin tukea vanhemmuutta ja luoda mahdollisuuksia perheen yhdessäololle. Riittävä toimeentulo sekä laadukkaat palvelut olisi hyvä turvata perheiden erilaisiin elämänvaiheisiin.
Yhteiskunnan ei kuitenkaan tule kantaa lasten kasvatusvastuuta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus panostaa myös perhe-elämään.
Äitien ja isien olisi pystyttävä tekemään arvovalintoja, jotka tukevat myös lasten henkistä hyvinvointia. Vastuu lapsista on kuitenkin aina vanhemmilla.
Jaana Uolamo
Akaan kaupunki, sosiaalitoimi, lastensuojelun hallinto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.