Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi tiistaina odotetun päätöksensä Suomesta Ruotsiin maaliskuussa 2005 luovutetun kahden lapsen huostaanottokiistassa.
Kymmensivuinen päätös on vaikeaselkoinen, mutta ydinasian EY-tuomioistuin tekee selväksi: asiassa olisi kuulunut soveltaa niin sanottua Bryssel II a -asetusta eikä vanhaa pohjoismaista käytäntöä.
Lopullisen ratkaisun tekeminen palaa välipäätöksenä ennakkoratkaisua pyytäneelle korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
"Pohjoismaiden vuonna 1970 keskenään voimaan saattama sopimus, jonka pohjalta eri pohjoismaissa säädettiin samansisältöiset lait on nyt sitten mennyttä maailmaa, eli sen yli käveltiin", punnitsee Helsingin yliopiston siviili- ja perheoikeuden professori Urpo Kangas.
"Ideana kai tässä on vahvistaa sitä varsin keskeistä periaatetta, joka koskee koko Euroopan unionin alueen yhtenäistä lain soveltamiskäytäntöä", Kangas pohtii.
"Tuomioistuimen ajatus on, että kun on kerran säädetty Bryssel II a, niin sitä sovelletaan kaikissa jäsenmaissa ja kaikki muut järjestelyt kuuluvat menneisyyteen. Ja sitä pitää soveltaa niin, että sen piiriin kuuluvat myös lastensuojelutoimenpiteet."
Kangas arvioi, että jatkossa kaikissa unionin jäsenmaissa lastensuojelua koskevat päätökset pannaan täytäntöön toisessa jäsenmaassa asetuksen mukaan. Suomeen ja KHO:een palaavassa jutussa seuraa tyypillinen oikeudenkäynti, joka ei anna pitkää oikeusprosessia kahden lapsensa puolesta käyneelle äidille välttämättä mitään.
Lapset saattavat
jäädä Ruotsiin
"Nythän ne väitetyt virheet ovat Suomen puolella olleet sitä, että ne lapset palautettiin (Ruotsiin) ja sitten (Oulun) hallinto-oikeus pysytti sen voimassa. Hallinto-oikeus perusteli omaa ratkaisuaan viittaamalla juuri näihin pohjoismaisiin säädöksiin", Urpo Kangas sanoo.
Kun KHO välipäätöksensä jälkeen saa ennakkoratkaisun tuomat vastaukset esittämiinsä kysymyksiin, se mahdollisesti toteaa, ettei Oulun hallinto-oikeuden olisi tullut soveltaa vuoden 1970 pohjoismaista asetusta hallintopäätösten toimeenpanosta, ja sen jälkeen poistaa asian, Kangas arvelee.
Hän epäilee, että KHO kuitenkin saattaa hyvinkin todeta, että kun jäsenvaltiossa annettu tuomio on tunnustettavissa muissa jäsenvaltioissa vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista, niin siinä tapauksessa se ei vaikuta itse asian lopputulokseen.
Lainsäädäntöneuvos Markku Helin oikeusministeriöstä uskoi jo keväällä, ettei EY-tuomioistuimen päätös suoraan velvoita Ruotsia palauttamaan lapsia Suomeen.
Jatko on puhtaasti
KHO:n käsissä
Lainsäädäntösihteeri Mervi Pere ulkoministeriöstä sanoo, ettei EY-tuomioistuimen Luxemburgissa antamasta päätöksestä voi suoraan päätellä prosessin lopputulosta, eikä siitä voi edes sanoa, kumpi voitti. Hän ei halua puhua edes erävoitosta viranomaisia vastaan taistelleelle äidille.
Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen päällikkö Veli-Erkki Wäre uskoo, että KHO ottaa asian uudelleen käsittelyynsä heti ensi vuoden alussa.
Hänen mielestään nyt voi vain odottaa, mitä KHO sanoo Oulun hallinto-oikeuden päätökseen. Jos siinä olisi pitänyt soveltaa Bryssel II a-asetusta, KHO varmaankin ohjeistaa sen, mitä jatkossa tulee tapahtumaan, Wäre arvelee.
"Kun tätä lakia noudatettiin, niin sinänsä se oli hallinto-oikeuden näkökulmasta selkeä, että sitä lakia tulee noudattaa. pari vuotta sitten kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan, että Bryssel II a-asetus tähän soveltuisi."