Pääkirjoitus

Lapset ja nuoret etu­si­jal­le

Lasten ja nuorten psykoterapiaan varatut rahat ovat lopussa.Kansaneläkelaitokselle on tullut hakemuksia tänä vuonna paljon viimevuotista enemmän.

Lasten ja nuorten psykoterapiaan varatut rahat ovat lopussa. Kansaneläkelaitokselle on tullut hakemuksia tänä vuonna paljon viimevuotista enemmän. Viime vuonna lähes 4 000 lasta ja nuorta sai Kelan rahoittamaa psykoterapiaa. Psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten hakemuksia oli sama määrä kasassa tänä vuonna jo toukokuussa.

Rahojen loppuminen ei ole uusi asia, mutta viime vuosina tilanne ei ole päässyt näin pahaksi. Kelasta sanotaan, että kuntoutettavia ohjataan entistä herkemmin yksityispuolelle. Tosiasia on kuitenkin, että psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten ja nuorten määrä on vuosi vuodelta kasvanut.

Kela on viestittänyt tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta tietoa mahdollisesta lisärahoituksesta ei ole. Ministeri Sinikka Mönkäre korostaa kuntien vastuuta. Sinänsä ministeri on oikeassa, sillä Kelalla ei ole lakisääteistä vastuuta tarjota mielenterveyspalveluja. Vastuu on kunnilla. Ongelma ei kuitenkaan ratkea pallottelemalla vastuuta puolelta toiselle.

Kuntien resurssit ovat rajalliset, mutta lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus pitää asettaa tärkeysjärjestyksessä listan kärkeen. Nämä potilaat eivät voi odottaa ilman, että vauriot pahenevat olennaisesti. Silloin hoito myös venyy ja samalla kallistuu. Selvittämättä jäävät psyykkiset ongelmat voivat kostautua myöhemmin.

Myös Kelan on syytä miettiä maksamiensa korvausten keskinäistä järjestystä niin, että lasten ja nuorten hoito voitaisiin turvata nykyistä paremmin. Kela sai vuosina 2000-2002 valtion budjetista yli kymmenen miljoonan euron erillismäärärahan lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Viime vuonna varoja piti lisätä kesken vuoden vielä viisi miljoonaa euroa.

Julkiset psykiatriset palvelut eivät yleensä pysty tarjoamaan tarpeeksi tiivistä hoitoa. Juuri tämän vuoksi pitkää hoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret on ohjattu yksityispuolelle, jota Kela rahoittaa.

Tuntuu utopistiselta, että kunnat pystyisivät tarjoamaan kaikki mielenterveyshoidot. Lasten ja nuorten pitäisi periaatteessa päästä tutkimuksiin kolmessa viikossa ja hoitoon kolmessa kuukaudessa, mutta jo nyt hoitoa joudutaan suurissa kaupungeissa odottamaan jopa vuoden. Nämä jonot venyvät entisestään, jos Kelan maksamaa psykoterapiaa vaille jäävät lapset ohjataan kuntien hoidettaviksi.

Kelan rahoituskriisin vuoksi heitteille jäävät uusien potilaiden lisäksi myös ne, joiden hoito on alkanut heinäkuun ja joulukuun välillä. He tarvitsisivat jatkopäätöksen tuota pikaa. Kelan neuvo hakeutua kunnallisiin palveluihin kielii ymmärtämättömyydestä, koska hoidon katkeaminen voi olla lapselle ja nuorelle tuhoisaa. Ongelmia tulee jo pelkästään tutun hoitosuhteen katkeamisesta.

paakirjoitus@kaleva.fi