Lasten köyhyys on viime vuosina kääntynyt Suomessa kasvuun. Vahvasta nousukaudesta huolimatta tuloköyhyys on iskenyt rajusti Pohjois-Suomeen ja eritoten alle kolmevuotiaisiin. Tuloköyhyys tarkoittaa pienituloisuutta, jota ilmenee lapsiperheissä ja etenkin Pohjois-Suomessa.
Hannele Sauli Tilastokeskuksesta toteaa, että köyhyys koskettaa maanlaajuisesti alle kolmevuotiaita lapsia. "Mitä köyhyys merkitsee lapsen itsensä kannalta, sitä ei ole tilastollisesti tutkittu", Sauli sanoo.
Köyhyysrajan ylittää niukasti turhan moni
Tulonjakotilaston mukaan köyhyysrajan alle jää tätä nykyä ainakin 132 000 lasta.
Todellisuudessa määrä on huomattavasti suurempi, jos mukaan otetaan myös niukasti köyhyysrajan yläpuolella sinnittelevät perheet.
Nelihenkisen perheen köyhyysrajana pidetään 1 950 euron tuloja kuukaudessa.
Reilu kymmenes alle 18-vuotiaista lapsista kuuluu näihin pienituloisiin perheisiin.
"Yllättäen köyhien lasten kokonaisuuslukeman tekee huomattavasti suuremmaksi tieto siitä, että niukasti suhteellisen köyhyysrajan yläpuolella on merkittävä määrä lapsia: Lähes köyhiä lapsia on siten huomattava määrä". lasten köyhyyttä äskettäin Unicefille selvittänyt professori Markus Jäntti Åbo Akademista toteaa.
Alueellisen eriarvoistumisen kasvu 10-15 vuoden aikana on todellisuutta. Köyhyyden jakautuminen alueittain vaihtelee.
Esimerkiksi Pohjois-Suomessa lapsiperheiden asemaan vaikuttaa palvelujen heikentyminen.
Stakesin lapsiköyhyyttä tutkinut työryhmä on todennut, että köyhien lapsiperheiden määrän lisääntyminen on huolestuttavaa siksi, että kehitys on ollut niin jyrkkää huolimatta pitkään jatkuneesta nousukaudesta.
Lapsipolitiikka
herättää ärtymystä
Professori Markus Jäntti arvosteleekin vallitsevaa lapsipolitiikkaa.
"Olen huolissani siitä, miten lapsi voi Suomessa. Politiikka, jota tehdään lasten ehdoilla, näyttää erilaiselta kuin mitä tehdään aikuisen ehdoilla. Jos lasten hyvinvointi otettaisiin politiikan päätöksenteon kriteeriksi, moni asia muuttuisi", professori Jäntti sanoo.
Unicefille tekemässään selvityksessä Jäntti on huolissaan suomalaisesta lapsiköyhyydestä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen lapsiköyhyys kun on arvioitu alhaiseksi.
"Suomessa lapsiperheiden kannettavaksi koituu suuri määrä kulutusveroja arvolisänverona, ja ne ovat varsinkin köyhillä lapsiperheillä merkittävä osa tuloista. Lapsiperheet ovat julkisten palveluiden suurkuluttajia, ja nämä ovat joko huonontuneet tai tulleet kalliimmaksi", Jäntti arvostelee.
Samoilla linjoilla on Stakesin tutkija Minna Salmi, jonka mielestä suomalainen politiikka ei tue lasta.
Harjoitettu lapsipolitiikka herättää Salmessa ärtymyksen lisäksi kummastusta. Salmen mukaan lapsiperheet kohtaavat myös rakenteellista välinpitämättömyyttä.
"Mihin raha nyrjähtää, joka leikataan lasten hyvinvoinnista?" Salmi kysyy.
Ilmapiiri viestii Minna Salmen mukaan omien etujen ajamista ja vahvaa kilpailumentaliteettia.
Yksilötasolla lasten aineellinen ja henkinen epätasa-arvo kasvaa, lapsia ajetaan yhä suurempiin ryhmiin, samalla kun lapsiperheiden palveluja heikennetään, etuuksia leikataan ja verotus pysyy korkeana.
"Sitten hämmästellään lasten pahoinvointia ilmaisevia dramaattisia tapahtumia. Pikemminkin viimeisen 10-15 vuoden kehityksen jälkeen voisi ajatella, että ei ole mikään ihme", tutkija Minna Salmi sanoo.