Lap­sel­le an­net­ta­va aikaa kriisin kä­sit­te­lyyn

Tiedotusvälineissä vellova onnettomuusuutisointi saattaa herättää lasten mielissä turvattomuutta. Moni lapsi tarvitsee enemmän sylissä oloa, läheisyyttä ja keskustelua, kriisipsykologi Salli Saari neuvoo.

Tiedotusvälineissä vellova onnettomuusuutisointi saattaa herättää lasten mielissä turvattomuutta. Moni lapsi tarvitsee enemmän sylissä oloa, läheisyyttä ja keskustelua, kriisipsykologi Salli Saari neuvoo.

Saaren mukaan suuronnettomuudesta kannattaa kertoa totuudenmukaisesti perheen pienimmille, koska lapsia on vaikea suojata tiedon tulvalta. Totuuden kertominen kuitenkin edellyttää, että vanhemmalla on aikaa kuunnella ja keskustella.

- Lapselta voi kysyä, mitä asia mielessä herättää ja lapsen kysymyksiin tulisi vastata. Jos johonkin asiaan ei pysty vastaamaan, myös se tulisi kertoa, Saari kuvailee.

Aikuisen mieleen suuri onnettomuus saattaa nostaa tuntemuksia aiemmista traumaattisista kokemuksista. Näin voi käydä, vaikka turmassa ei loukkaantuisi läheisiä ja tapahtumapaikkakin sijaitsisi kaukana. Saaren mukaan aiempien traumojen voimistuminen on luonnollinen reaktio.

- Usein sanon, että aina kannattaa käyttää hyväksi mahdollisuus käsitellä omia traumaattisia kokemuksia taas kerran uudelleen, SPR:n suuronnettomuuksien psykologien valmiusryhmää vetävä Saari kertoo.

Ilmoita asiavirheestä