Lap­pi­lais­ten it­se­mur­hien määrä li­sään­tyi hui­mas­ti

Lappilaisten tekemien itsemurhien määrä kasvoi vuonna 2008 peräti 72 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2007 itsemurhaan päätyi 32 lappilaista, kun luku viime vuonna oli 55.

Itsemurhan tehneitä muistetaan joka marraskuu kynttilöin.
Itsemurhan tehneitä muistetaan joka marraskuu kynttilöin.
Kuva: Eljas Sallmén

Lappilaisten tekemien itsemurhien määrä kasvoi vuonna 2008 peräti 72 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2007 itsemurhaan päätyi 32 lappilaista, kun luku viime vuonna oli 55.

Koko maassa tehtiin samana aikana 1033 itsemurhaa, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Mitä on Lapin rajujen itsemurhalukujen takana, sitä sosiaalityöntekijä Unto Matinlompolon mielestä on yhtäkkiä vaikea eritellä.

"Kun tilasto osoittaa noin isoa nousua, niin mikään sattuma sitä ei selitä. Lukujen takana täytyy olla jotakin todellista", hän sanoo.

Matinlompolon mielestä näin monen lappilaisen ajautuminen äärimmäiseen tekoon kertoo ihmisten rankasta pahoinvoinnista, vaikka Suomessa vielä eletään jonkinlaisen hyvinvointiyhteiskunnan rippeissä.

"Kyllä kylmä kyyti alkaa tuntua", hän sanoo.

Matinlompolo pohdiskelee, ovatko itsemurhat lisääntyneet nuorten ikäryhmissä. Mitään piikkiä nuorten tai nuorten aikuisten kohdalla tilastoissa ei kuitenkaan ole.

"Taustalla varmaan on yleinen epävarmuus. Kun ihminen joutuu olemaan pitkään työttömänä, epävarmuus on silloin pysyvä. Toisaalta myös monilla työssä olevilla on melkein sama homma."

Matinlompolo kertoo, että Lapin ohella itsemurhat kouraisevat eniten muita syrjäseutuja, missä lama näkyy pahiten. Jos pohjoisessa menee työpaikka alta, niin seuraava mahdollinen työ saattaa olla satojen kilometrien päässä.

"Ruuhka-Suomessa uutta työtä voi lähteä hakemaan mahdollisesti jo seuraavasta korttelista", hän sanoo.

Lapin monien itsemurhien taustalla saattaa myös olla tukiverkkojen toimimattomuus. Matinlompolo tietää, että pohjoisessa tukiverkon toiminta on heikko verrattuna moniin etelän seutuihin.

"Jos ihminen asuu pikkukunnassa, turvaverkko saattaa olla hyvin minimaalinen. Se saattaa olla yksi työntekijä jossakin toimistossa. Ja tämäkin henkilö saattaa olla kriisiin joutuneen naapuri tai ainakin tuttu."

Matinlompolo sanoo, että ääriseutujen ihmisillä pitäisi olla monen viikon henkiset eväät repussa, sillä neutraalia auttamistahoa ei ole koskaan lähellä.

"Toki hyvät naapurit ja hyvä ystäväverkko ovat kriisitilanteissa tärkeitä, mutta jos tilanne vaatii ammattilaisen apua ja tukea, niin silloin tulee varsinainen pula. Viralliset auttamistahot ovat Lapissa vähäiset", hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä