Kemin-Tornion tienoilta etelään muuttomatkalleen lähtenyt Auli-kurki matkaa tarkassa valvonnassa. Se kantaa nimittäin selässään lähetintä, joka antaa kerran päivässä tarkan GPS-paikannuksen linnun sijainnista.
15 metrin tarkkuudella tulevat paikannukset satelliitti lähettää maahan kymmenen päivän välein. Koneen säätiön rahoittamassa tutkimuksessa on tarkoituksena saada lisätietoa suomalaisten kurkien käyttämistä muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista.
"Saamme ainutlaatuisen tarkkaa tietoa muuton etenemisestä", kehuu tutkimuksen koordinaattori, biologi Petri Suorsa aineistoa. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto ja Birdlife Suomen kurkityöryhmä.
Aulin seuranta on pilottiprojekti. "Jos tämä onnistuu, aikomus on aloittaa isompi tutkimus, jossa seurataan 10-20 kurkea", Suorsa kertoo.
Auli on viime kesänä syntynyt kurkinuorukainen, jolle Suorsa asensi lähettimen paikallisten lintuharrastajien avustuksella. Muuttoon valmistautuminen alkoi elokuun lopussa, kun Auli siirtyi vanhempineen Tervolan Yli-Paakkolan pelloille. Siellä linnut viipyivät satojen muiden kurkien kanssa lähes kuukauden ruokaillen.
25.9. Aulin paikannus tuli Pyhäjoelta, ja seuraavana päivänä kurki oli Virroilla. Kahtena matkapäivänä kilometrejä kertyi yhteensä 416. Virroilla Auli viivähti runsaan viikon ja sen jälkeen taival jatkui Baltian maihin.
Liettuan Silutessa muutto pysähtyi hetkeksi. Matkamittarissa oli 24 päivän jälkeen yhteensä 1 232 kilometriä.
17.10. jälkeiset paikannukset eivät tulleet odotetusti. Lähetinvalmistajaan yhteydessä olleen Suorsan mukaan on mahdollista, että radiohäirintä on estänyt lähetykset.
Suomalaisten kurkien talvehtimisalueista tiedetään, että niitä on monta. "Tarkimmin tiedossa ovat Pariisin ympäristön ja Espanjan talvehtimisalueet", Suorsa mainitsee. Osa kurjista muuttaa Suorsan mukaan itäistä reittiä Unkarin kautta Tunisiaan.
Tutkimuksen bonuksena Suorsa pitää kuitenkin mahdollisuutta saada tietoa niistä kurjista, jota matkaavat vielä idemmäs. "Krimin kautta Israeliin ja sieltä Niilille, Etiopiaan", Suorsa kuvaa.
Talvehtimisalueiden selvittäminen on mielenkiintoista siksikin, että Pohjois-Afrikan elinympäristöt voivat olla herkkiä ilmastonmuutokselle. "Jos makean veden kosteikot kuivuvat, se tietää vaikeuksia myös talvehtiville suomalaiskurjille", Suorsa kertoo.
Vuosina 1974-2005 on Suomessa rengastettu 1 115 kurkea, joista 575 yksilöä on värirengastettu. Kaukaa erottuvien ja kaukoputkella luettavien värirenkaiden käyttö on moninkertaistanut muuttavista kurjista saatujen rengaskontrollien määrän, mutta täydellistä kuvaa kurkimuutosta ei silti saada.
"Värirengastus vaatii sen, että joku lukee värirenkaat", Suorsa kuvaa menetelmän heikkoa kohtaa. Muuttoreiteillä näin ei useinkaan käy. Satelliittilähetin antaa sen sijaan tietoa koko muuton ajalta.
Suorsan mukaan lähettimen odotetaan toimivan kolmen vuoden ajan. Kurki pesii ensimmäisen kerran aikaisintaan kolmivuotiaana, joten hyvällä onnella satelliitti ehtii välittää pesimäkesän liikkeet.