Kittilässä ja Ivalossa odotetaan yhä korvauksia viime kevään tulvavahingoista. Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula moitti Rovaniemellä järjestetyssä tulvaseminaarissa suomalaista korvausjärjestelmää liian hitaaksi ja monimutkaiseksi.
Tulva koetteli toukokuussa sekä Inarin Ivalon kuntakeskusta että Kittilän kirkonkylää. Ivalossa tulvavallit pelastivat kunnan suurilta vahingoilta. Yksityisten ja kunnan yhteenlasketut tulvavahingot ovat noin 300 000 euroa.
Toisin on Kittilässä, jossa kuusi metriä normaalikorkeudesta noussut Ounasjoen vesi aiheutti yhteensä yli viiden miljoonan euron vahingot.
- Pelkästään suojavallien rakentaminen maksoi puoli miljoonaa. Niiden ansioista säästyivät kuitenkin 6--7 miljoonan euron vahingot, kunnanjohtaja Seppo Maula arvioi.
Kunta palkkasi maaseutuosastolle lisää työntekijöitä, jotta tulvavahinkoilmoitukset saatiin käsiteltyä määräajassa. Mitään tietoa palkkakustannusten korvaamisesta ei ole.
Pääskylänniemen vanhainkodin ja yksityisasuntojen evakuoinnit maksoivat Kittilän kunnalle 800 000 euroa. Maulan mukaan kunnan talous menee ennakoimattomien menojen vuoksi vahvasti miinukselle, eikä tietoa rahojen takaisin saamisesta ole. Kunnan ainoa toivo on harkinnanvarainen avustuksen saaminen. Jos avustus jaetaan viime vuoden talousmittareiden mukaan, sen saamisesta ei ole toivoa.
- Kuka vastaa tästä 800 000 eurosta, kunnanjohtajako? Maula kysyy.
Tiepiirikin jäi rahoitta
Tulvavahinkojen kolmiportainen korvaushakemusjärjestelmä on Maulan mukaan käsittämätön. Kuntien maaseutuviranomainen tallentaa hakemustiedot ja välittää hakemukset TE-keskukselle. TE-keskus toimittaa hakemukset ja niistä tehdyn koosteen maa-ja metsätalousministeriölle. Siellä käsitellään jokainen hakemus sen jälkeen, kun Suomen ympäristökeskus on vahvistanut tulvan poikkeuksellisuuden.
Vahingot korvataan korkeintaan 80-prosenttisesti. Ministeriöllä ei ole vuosittaisessa talousarviossa riittävästi rahaa suurtulvien korvaamiseen, vaan ne on rahoitettava lisäbudjetista. Maulan mukaan lisätalousarvioon esitetään reilua kolmea miljoonaa Lapin tulvakorvauksiin.
Kunnanjohtaja pelkää, että lappilaisten korvaushakemukset ovat pysähtyneet byrokratian rattaisiin jopa vuosiksi.
-- Moni on joutunut ottamaan lainarahaa kotinsa korjaukseen. Ennustan, että korvaukset tulevat pahimmillaan vasta vuonna 2007 tai 2008, Maula puuskahtaa.
Tämä johtuu siitä, että maa- ja metsätalousministeriölle ei ole annettu rahoituspäätöstä korvausten käsittelijöiden lisäämiseen. Ministeriön resurssit eivät riitä nopeaan maksatukseen.
Kuntien lisäksi ongelmissa on Lapin tiepiiri. Sille tuli teiden tulvavahingoista 900 000 euron lisälasku. Lisätalousarvioon ehdotettu 800 000 euroa ei mennyt läpi.