Ruotsin Kiirunassa osataan hyödyntää Lapin erämaita. Kairaa käytetään tietenkin porolaitumena, mutta myös avaruusrakettien laukaisupaikkana.
Korpien keskellä sijaitseva Kiiruna on merkittävä avaruuskeskus. Esrange-laukaisuasemalta on vuosien varrella ammuttu avaruuteen satoja luotausraketteja. Avaruusfysiikan instituutissa tutkitaan ilmakehää ja revontulia, lautasantennit tunturin laella seuraavat pohjoisen pallonpuoliskon yli kulkevia satelliitteja ja Kiirunan avaruuskampus houkuttelee alan opiskelijoita napapiirin pohjoispuolelle ulkomaita myöten.
- Kuusikymmenluvulla alettiin etsiä rakettien laukaisuun suurta, asumatonta aluetta, kertoo Esrangen johtaja Olle Norberg laitoksensa auditoriossa Kiirunan avaruusajan alkuvaiheista. Jo viisikymmenluvulla Kiirunassa oli geofysikaalinen observatorio, joka sittemmin kehittyi avaruusfysiikan instituutiksi.
Valtiolliselle Rymdbolaget-yhtiölle kuuluvalta Esrange-laukaisuasemalta lauotaan nykyisin säännöllisesti neljää eri rakettityyppiä. Ne ovat kaikki luotausraketteja, eli ne eivät mene maan kiertoradalle asti, vaan putoavat takaisin. Siksi tarvitaan laajoja asumattomia alueita - raketit tutkimusvälineineen eivät voi putoilla talojen päälle.
Pohjoisnapa
lähellä
- Suurin osa laukaisemistamme raketeista liittyy Euroopan avaruusjärjestön ESA:n painottomuuskokeisiin, Norberg kertoo.
Esimerkiksi viime maanantaiaamuna Kiirunasta ammuttiin taivaalle Maser 10 -raketti, joka kiipesi noin 250 kilometrin korkeuteen ja oli vajaat kuusi minuuttia painottomuudessa. Raketin mukana oli viisi painottomuuskoetta, joilla tutkitaan muun muassa ihmisen immuunijärjestelmää ja nesteisiin liittyviä teollisuusprosesseja.
Raketeilla voidaan tutkia myös ilmakehän ilmiöitä ja ympäristövaikutuksia. Pohjoinen sijainti mahdollistaa napa-alueiden ilmiöiden kuten revontulien ja ilmakehän otsonikadon tutkimisen.
Esrangesta lähetetään taivaalle rakettien lisäksi suuria ilmapalloja tutkimuslaitteineen. Norberg kertoo ylpeänä projektista, jossa yhteistyössä Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan kanssa on tarkoitus lähettää taivaalle valtava teleskooppi, jota kannattelee kaksi kertaa Tukholman Globen-jäähallin kokoinen heliumpallo.
Teleskoopin lipuessa 40 kilometrin korkeudessa viikon verran kohti Alaskaa sillä voidaan tutkia avaruutta. Yläilmoissa ilmakehä ei aiheuta teleskoopille häiriötä.
Myös napojen yli lentäviin satelliitteihin saa hyvin yhteyden pohjoisen sijainnin takia.
Painottomuutta
rikkaille
Kiirunassa voi harjoittaa eräänlaista avaruusturismiakin. Esrangen laukaisuasemalle tehdään opastettuja turistikierroksia, ja ensi syksystä alkaen Kiirunan lentokentältä on tarkoitus tehdä painottomuuslentoja. Xero-niminen yritys on vuokrannut tähän tarkoitukseen venäläisen Iljushin IL 76 MDK -lentokoneen, jollaisia käytetään kosmonauttien koulutuksessa.
Painottomuuskone lentää aaltoilevaa rataa, jossa toistuvasti noustaan 9 000 metriin ja pudottaudutaan 3 000 metriä alaspäin. Laskuvaiheessa koneen sisällä on painoton tunne vajaan puolen minuutin ajan. Nousuja ja laskuja tehdään lennon aikana 12-15.
- Vain näin voi kokea painottomuuden matkustamatta avaruuteen, kertoo Xeron toimitusjohtaja Walter Allvin.
Panottomuuslentoja ei voi Allvinin mukaan järjestää missään muualla Euroopassa kuin Kiirunassa, koska tällaiseen lentelyyn tarvitaan suuri, suljettu ilmatila. Lennon ja siihen liittyvän ohjelman hinnaksi Allvin arvioi 6 500 eurosta ylöspäin.