Seitsemän prosenttia Suomen metsien pinta-alasta kuuluu tiukasti suojeltuihin metsiin. Määrä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yhtä metsäisessä Ruotsissa, ja selvästi enemmän kuin Norjassa, Saksassa ja Ranskassa. Lukuun kuuluu sekä metsämaa että hidaskasvuinen kitumaa. Varsinaisen metsämaan suojeluaste on neljä prosenttia. Sekin on kansainvälisesti erittäin korkea. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsistä on tiukasti suojeltu lähes 13 prosenttia, kitumaa mukaanlukien.
Tästä huolimatta mikään ei tunnu riittävän Greenpeacelle. Se on vuosikausia kertonut Keski-Euroopassa väritettyä tietoa Suomen metsien tilasta. Se kuljettaa eurooppalaisia vieraita pohjoisen metsiin. Etenkin Inarin Lappi on joutunut ympäristöjärjestön hampaisiin. Kun kunnan asukkaat, porottomat ja porolliset, taistelevat toisiaan vastaan, maaperä on ollut Greenpeacelle otollinen.
Ylä-Lapin ongelmana on se, että laitumet ovat kuluneita, kun poroja on paljon. Kiistat ovat kärjistyneet Inarissa, vaikka porotalouden käytössä on 2,5 miljoonaa hehtaaria maata. Tästä 10-15 prosenttia on yhteiskäytössä: näillä alueilla sekä laidunnetaan poroja että hakataan metsiä. Lapin läänin eteläosan sekä Oulun läänin poronhoitoalueilla metsurit ja porot kulkevat sulassa sovussa samoissa metsissä. Mitään riitaa ei ole.
Lappilaisten mitta on nyt tullut täyteen. Greenpeace vieraineen sai Ivalossa torstaina vastaansa kymmenittäin mielenosoittajia, metsureita, saamelaista, poronkasvattajia. Tilanne varmaan oli Greenpeacelle outo, turvautuivathan ennen niin nöyrät suomalaiset järjestön omiin aseisiin.
Greenpeacen kansainvälinen parjauskampanja on kärjistänyt paikallisia ristiriitoja. Uhkana on, ettei valtiovalta enää katsele asiaa sivusta, vaan Ylä-Lapin valtionmetsät suojellaan kokonaan ja metsäalan työt ainakin Inarissa loppuvat. Ehkä Greenpeace tätä haluaakin. Lappi jäisi saksalaisten virkistyskäyttöön.
Muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa sentään voi asiallisesti neuvotella, mutta Greenpeace ei osallistu mihinkään. Se vain keskittyy kuskaamaan keskieurooppalaisia kustantajia ja tv-yhtiöitä katsomaan paikallista riitelyä. Osittain lappilaiset saavat syyttää itseään onnettomasta tilanteesta.
Metsäteollisuus on Suomen hyvinvoinnin ehto. Se ei voi ryhtyä panettelemaan vastapuoltaan. Ainoa keino on antaa niin oikeaa tietoa kuin mahdollista. Tekojen on kestettävä päivänvalo. Minkäänlaiseen vilppiin ei saa syyllistyä. Muuten käy kuin Greenpeacelle: maine menee lopullisesti.
paakirjoitus@kaleva.fi