Suomen pohjoisin kansanedustaja kautta aikojen pitää liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä erityisen tärkeinä Lapin liikenneyhteyksien kehittämistä. Tärkeimpiä hankkeita ovat Kemijärvi-Rovaniemi-radan sähköistäminen ja radan jatkaminen Sallan kautta Venäjän puolelle Kantalahteen.
"Jossakin vaiheessa jopa puhuttiin, että koko rata lyötäisiin pakettiin. Suunnittelutyö radan kehittämiseksi pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Uskon siihen vahvasti, koska tuossa rajan takana on aivan uskomaton tulevaisuus. Meidän pitää nyt vain herätä siihen", Seurujärvi pohtii.
Alueelle on tulossa kymmenien miljardien investoinnit tulevien kymmenien vuosien aikana, ja niistä Pohjois-Suomi voisi hyötyä taloudellisesti. Seurujärvi toivoo, että nykyinen hallitus tekisi selvitykset ratahankkeen taloudellisuudesta.
Liikenneministeriö on arvioinut ratahanketta epärealistiseksi, mutta Seurujärvi sanoo sen hyödyttävän koko maata, ei vain Itä-Lappia tai Pohjois-Suomea. Hän sanoo, että eduskunnassa ja hallituksessa helposti väheksytään Pohjois-Suomea kehittäviä investointeja ja pidetään niitä vain aluepolitiikkana. Nuivaa suhtautumista löytyy joka puolueesta ja erityisesti ministeriöiden virkamiehistä.
"Nyt, kun olen muutaman kuukauden seurannut asioita Helsingissä, niin siellä sitä aluepolitikointia vasta tehdäänkin. Täällä Lapissa nämä ovat siihen verrattuna vain pieniä murusia. Se harmittaa, että asioita ei nähdä kokonaisuutena. Norja tekee ihan erilaista elinkeinopolitiikkaa tuossa naapurissa. Siellä on linjattu, että isoimmat asiat tapahtuvat pohjoisessa", Seurujärvi sanoo.
Eduskunnan kesäloman aikana Seurujärvi kiertää Lapin kesätapahtumissa tapaamassa kansalaisia ja kuunnellen heidän toiveitaan. Ennen istuntojen alkamista Helsingissä on vuorossa mittava kuntakierros elokuun puolivälissä. Hän käy läpi Lapin kuntia keskustellen muun muassa silloin jo takana päin olevasta budjettiriihestä ja muista ajankohtaisista asioista.
Utsjoki, Inari, Sodankylä, Salla, Rovaniemi, Ranua, Posio... Nämä ainakin on sovittu, ja muitakin varmasti tulee. Seurujärvi sanoo, että hyvän kuvan kiertämisestä antoi vaalikampanja, jolloin hän osallistui 151 tilaisuuteen.
"Kuntapalvelut nousevat esille päällimmäisiksi. Ihmiset eivät ole niinkään kiinnostuneita kuntien taloudellisesta tilanteesta, vaan he ovat huolissaan, miten he saavat lähipalvelunsa, miten on päästy lääkäriin tai saatu lapset päivähoitoon. Kuntien selviäminen velvoitteista on iso kysymys", Seurujärvi sanoo.
Hän pitää kiinni siitä, että kunnat saavat itse päättää, miten aikovat selvitä kurimuksestaan. Jos kuntaliitos tuntuu oikealta ratkaisulta, hyvä. Varsinais-Suomen lukuisat kuntaliitokset ovat oivallinen esimerkki. Hän uskoo, että siellä liitokset varmasti helpottavat palvelujen järjestämistä.
"Lapissa liitosten tekeminen on ongelmallisempaa kuin muualla, koska etäisyydet ovat pitkiä ja asutus harvaa. Pelkään, että näissä oloissa kuntaliitokset heikentävät harvimpaan asuttujen ja kaukaisimpien alueiden palvelujen saatavuutta. Se taas voi lisätä poismuuttoa", Seurujärvi pohtii.
Matkailussa
rajaton kasvunvara
Lapissa on kriisikuntia, jotka valtio on pannut selkä seinää vasten taloudenpidostaan. Ne joutuvat arvioimaan itse kriittisesti toimintaansa. Tämä järjestely toimii Seurujärven mielestä tehokkaasti.
Koko maassa, ja erityisesti Lapissa, monen kunnan talous voi niin huonosti, että sopeuttaminen ei onnistu, vaan valtion on tultava mukaan. Kesän budjettiriihen tärkeimpiä kysymyksiä Seurujärven mielestä on juuri kuntatalous.
"Koko Lapin kehittymisessä kunnilla on tärkeä rooli. Sillä, miten ne pärjäävät, on suora vaikutus elinkeinotoimintaan ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Sille ei ole vippaskonsteja olemassa, että koko maa pysyy asuttuna. Perusrakenteiden pitää olla kunnossa, jotta yritystoiminta voi luoda uusia työpaikkoja."
Lapin matkailusta ei ole Seurujärven mielestä hyödynnetty vasta kuin pieni osa. Siinä on vielä paljon kasvua saavutettavana, ja tuo kasvu löytyy ulkomailta Lappiin saapuvista matkailijoista.
"Se täytyy matkailukeskuksissa ymmärtää - ja varmaan ymmärretäänkin - että viiden miljoonan asukkaan kansa ei riitä. Sitten palaamme taas siihen, että kulkuväylien pitää olla kunnossa, jotta matkailijat pääsevät tänne sujuvasti", Seurujärvi toteaa.
Hän varoittaa kuitenkin matkakeskuksia liian verisestä hintakilpailusta. Kasvua pitää hakea kestävällä tavalla kannattavasti.
Jatkuvuutta tukipolitiikkaan
Lapin on turvattava myös peruselinkeinoihinsa, maa- ja metsätalouteen sekä poronhoitoon. Kehitystä kuvaa, että esimerkiksi Sallassa tiloja oli joskus parhaimmillaan tuhat, kun niitä on nyt alle sata. Tilojen koot ovat luonnollisesti kasvaneet.
"Tärkeintä olisi saada pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat maatalousratkaisut. Kun tukipolitiikka on katkolla muutaman vuoden välein, se ei luo turvallisuutta Lappiin eikä etelään. Luulen, että rakennemuutos jatkuu: tilakoot kasvavat edelleen ja automatisointi lisääntyy", Seurujärvi uskoo.
EU:ssa suuri tulevaisuuden kysymys hänen mielestään on, jatketaanko maatalouspolitiikassa entistä linjaa, jonka mukaan suurimmat tuet menevät parhaiden olojen maata-loudelle. Se on aiheuttanut ylituotanto-ongelmia.
"EU:n tasolla on ymmärrettävä, että täällä pohjoisessa satokausi on lyhyt ja olosuhteet ovat rankat. Vähimmäisvaatimus on, että Suomen tavoitteet toteutuvat", Seurujärvi pohtii.
Ei ydinvoimalaa kotinurkille
Ympäristövaliokunnan jäsenenä toimiva Seurujärvi painottaa, että Suomen tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ovat todella kovat, minkä takia tulevat energiaratkaisut joudutaan tekemään ennakkoluulottomasti. Lisäksi lukemattomilla verotuksellisilla ratkaisuilla valtio voi tavoitella päästöjen pienennystä.
Lisävesivoima ja -ydinvoima tulevat kysymykseen niiden varjopuolista huolimatta. Seurujärvi ei kuitenkaan halua nähdä Lapissa uutta ydinvoimalaa, jolle on etsitty paikkaa Pohjois-Suomestakin.
Mahdolliset voimalat eivät saa Seurujärven mukaan uhata olemassa olevaa elinkeinotoimintaa. Mielikuva ydinvoimasta ja Lapin matkailusta ei kuulosta vakuuttavalta yhdistelmältä.
"Matkailun imago on herkkä. Jollakin täälläkin on elettävä, joten ymmärrän, kun jotkut kunnat ovat tarjonneet paikkaa ydinvoimalalle. Samalla voidaan kysyä, pitäisikö sallia uraanin louhiminen Lapista", Seurujärvi pohtii.
Uraanin louhimiseen Seurujärvi suhtautuu erittäin kriittisesti juuri huonon mielikuvan takia. Suomalainen ydinvoimateollisuus voi hänen mielestään aivan hyvin ostaa uraaninsa, sitä ei tarvitse itse kaivaa.
"Uraanimalmi pitäisi irrottaa kokonaan uudesta kaivoslaista, jotta muiden malmien etsintä turvattaisiin. Ihmiset eivät nykyään tahdo päästää mailleen Geologisen tutkimuskeskuksen malminetsijöitä uraanin etsinnän luoman huonon mielikuvan takia", Seurujärvi perustelee.