K-kauppojen valikoimista suurin osa eli keskimäärin lähes 90 prosenttia tulee ketjuperiaatteiden mukaan keskitetysti Keskolta. Paikallisilla kauppiailla on loppujen 10 prosentin osalta mahdollisuus käyttää hyväkseen paikallisia ja alueellisia tavarantoimittajia.
Paikallisesti kauppiaiden päätöksillä voi olla silti hyvin suuri taloudellinen merkitys. Esimerkiksi Lapin osalta Keskon keskitetyt ostot maakunnista olivat 13 miljoonaa euroa, mutta K-kauppiaiden suorat ostot peräti 18 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaata Keskon hankinnat hyödyttivät 37,6 miljoonalla eurolla ja kauppiaiden suorat ostot lähes 25 miljoonalla eurolla. Kainuussa vastaavat luvut olivat Keskolla 5 miljoonaa euroa ja kauppiailla lähes 8 miljoonaa euroa.
"Ostot ohjautuvat asiakaskunnan mukaan ja asiakkaat toivovat kauppoihinsa paikallisia tuotteita", selvittää Keskon Pohjois-Suomen aluejohtaja Jari Saarinen keskiviikkona julkistetusta Keskon yhteiskuntavastuun raportista paljastuneita lukuja.
Keskon kehitysjohtaja Jouko Kuisma pitää kauppiaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kauppakohtaisiin valikoimiin ja suosia paikallisia tavarantoimittajia suurina. Sen sijaan koko ketjun on hankalaa käyttää pieniä paikallisia tai maakunnallisia tavaran toimittajia, sillä valtakunnallisen ketjun ostoskassi vaatii melkoisia tavaravolyymeja.
Kotimaisuusaste korkea
etenkin ruokakaupassa
"Tarvitsisimme Suomeen pientuottajien yhteenliittymiä ja verkostoja ja jonkin verran yritystä tähän suuntaan on myös ollut", Kuisma heittää palloa takaisin maakuntiin päin.
Kesko osti viime vuonna tavaroita ja palveluita koti- ja ulkomaisilta toimijoilta yhteensä 6,5 miljardin euron arvosta.
Suomalaisten toimittajien osuus oli liki 70 prosenttia eli 4,5 miljardia euroa.
Kuisma korostaa sitä, ettei perinteinen jaottelu suomalaisiin ja ulkomaisiin tavarantoimittajiin anna oikeaa kuvaa Keskon ostojen kotimaisuudesta. Esimerkiksi Virossa Keskon kotimaisuusaste eli virolaisilta ostettujen tuotteiden osuus oli lähes 83 prosenttia ja Suomessa suomalaisilta ostettujen tuotteiden osuus lähes 80 prosenttia.
Ruokakaupassa kotimaisuu-saste on kaikkein kovin, keskimäärin 90 prosenttia, eikä tässä luvussa ole suurta eroa eri maiden eli Suomen, Viron ja Latvian välillä.
"Kannattaa kuitenkin muistaa, että pystymme tilastoimaan vain kotimaisia ostoja emmekä tuotteiden tuotantomaita. Kotimainen tavarantoimittaja voi tuoda maahan jotain tavaraa, jota me ostamme. Tästä syystä ostettujen tuotteiden kotimaisuusaste ei voi olla ostoja suurempi, vaan todennäköisesti jonkin verran pienempi", Kuisma tähdentää.
Jouko Kuisma myös kertoo paljon puhuttujen Pirkka-tuotteiden kotimaisuusasteen: 54,4 prosenttia Pirkka-tavaroista on peräisin Suomesta.