Rovaniemi Kainuun kehittämiskiemuroita aikansa seurattuaan Lappi on ruvennut kypsyttelemään omia sinisiä ajatuksiaan. Asialla ovat kunnanjohtajat, jotka äskeisessä ideariihessä perustivat työryhmän jalostamaan Lapin mallia alueen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi.
Lähtökohtana on omin voimin toteutettava, Kainuun mallia kevyempi operaatio, joka ei edellytä raskaita hallintouudistuksia, lakimuutoksia eikä säkkikaupalla kehittämisrahaa. Kun malli tehdään itse ilman ulkopuolelta tuotuja määräyksiä, voidaan välttyä myös Kainuuta koetelleelta eripuralta.
"Uudistukset on tehtävä kevyemmin ja tarvittaessa vähin erin, niin että voimme edetä vaikka vaiheittain ja alueittain", pohtii maakunnallisen työryhmän puheenjohtaja, Rovaniemen vs. kaupunginjohtaja Jari Jokela.
Kuningasajatukseksi on jo alkuvaiheessa noussut niin sanottu hajautettu keskittäminen, eli kuntien uudenlainen työnjako. Iso osa kuntien töistä voidaan informaatioteknologian avulla hajauttaa tasaisemmin ympäri lääniä. Jakaminen tarkoittaa myös keskittämistä ja erikoistumista, mikä tuo pieniinkin kuntiin osaamiskeskittymiä ja turvaa niiden työpaikat.
Täyden palvelun tarjoaminen joka puolella on pienten kuntien Lapissa tehottomuutta. Vähäväkisille pitäjille raskaat työt kannattaa siirtää isompiin keskuksiin, ja pienet voivat vastaavasti keskittyä sellaisiin tehtäviin, joissa ne voivat palvella 2000 asukkaan sijasta 200 000 asukasta. Utsjoki voisi toimia kuntarahoituksen osaamisyksikkönä, Kemijärvi laskisi kaikkien Lapin kuntien palkat, Simo erikoistuisi virkaehtosopimustulkintaan jne.
Työpaikkojen vähenemiseltä ei ehkä kokonaan vältyttäisi, mutta näin kato ei koettelisi pelkästään pienkuntia. Kuntien taloudelle ja maakunnalliselle elinvoimalle hyöty olisi kiistaton, kun toiminta tehostuisi. "Eikä uutta työttömyyttä välttämättä synny, koska järjestelmän luominen ottaa aikansa, ja jo vuosikymmenen lopulla kunnissa on työntekijäpako suurten ikäluokkien eläköityessä", Jokela muistuttaa.
Rovaniemi valmis
jakamaan muillekin
Vaikkei toimintatapojen muutos vaadi suuria summia rahaa, tekniikan on oltava kunnossa. Kuntakeskusten välinen nopea tietoverkko on perusedellytys yhteistyölle, ja sen pitää kunnanjohtajien mielestä olla yhteiskunnan omistuksessa. Markkinapohjainen kilpailu ei ole Lapissa tuonut kuntia tyydyttäviä tuloksia.
"Liikkeelle päästään nykyisellä varustuksella, mutta jatkossa kapasiteettia tarvittaneen lisää", Jari Jokela arvioi.
Kenties suurin este työn uusjaolle ovat epäluulot ja asenteet. Jokelan mielestä Rovaniemen kuntaliitostaistelu on levinnyt myös maakuntaan epäilyinä maakuntakeskuksen aikeita kohtaan.
"Rovaniemen pitää suhtautua maakuntaan kuten odotamme Helsingin suhtautuvan muuhun Suomeen tai EU:n pieniin valtioihin. Sen pitää kantaa vastuunsa koko maakunnasta ja sen kehittämisestä", vs. kaupunginjohtaja liennyttää.
Jari Jokela myöntää, että Rovaniemen suhtautuminen ympäristöönsä on joskus ollut itsekästä ja omahyväistäkin. Hän sanoo havahtuneensa Helsingin viime aikojen valitusta kuunnellessaan, ja uskoo että tosiasioiden ymmärrystä löytyy kaupungista laajemminkin. Yhteispeli naapurinkin kanssa on paranemaan päin. "Hallitusten välinen yhteistyökokous sujui äskettäin lupauksia antavassa hengessä", hän arvioi.
Utsjoki uskoo
yhteistyömalliin
Pieni Utsjoen kunta aikoo tarttua ojennettuun käteen hanakasti. Kunnanjohtaja Jari Kotimäki kiittelee erityisesti läänin pääkaupungin orastavaa asennemuutosta, eikä epäile tarjouksen vilpittömyyttä. "Olen ehdottomasti tämän asian takana", hän vakuuttaa.
Aito yhteistyö, jossa pienetkin saavat osansa, on välttämätöntä työntekijöiden pelkojen hälventämiseksi. "Kainuulainen malli ei menisi läpi, koska korvaavia työpaikkoja ei ole tiedossa", Kotimäki huomauttaa.
Lähtökohdat työn uusjaolle ovat hyvät, koska lappilainen kuntatyöntekijä on osaava ammattilainen. "Osaamisen taso pienissä kunnissa on jo nyt hyvä, koska täällä ei voi delegoida eikä kääntyä kenenkään puoleen. Työntekijän on tulkittava lakeja ja opeteltava tekemään kaikki mahdolliset asiat itse", Kotimäki huomauttaa.
Erikoistuminen voi Jari Kotimäen mielestä avata kunnille myös mahdollisuuden tehdä osaamisestaan kauppatavaraa. Asiakkaita löytyy taatusti etelän yli 400 kunnasta, joiden työntekijäjoukko hupenee lähivuosina rysähtämällä. "Kun erikoistumme ja osaamme hyvin, riittää lappilaisille kunta-ammattilaisille uuttakin työtä", Kotimäki uskoo.
Informaatioteknologian eduista nautitaan Utsjoella tehokkaasti jo kirjastotoimessa. Aurora-kirjastoyhteistyö tuo Suomi-neidon päälaelle Rovaniemen tasoiset tietopalvelut - ja edullisesti. Kustannukset on jyvitetty asukasluvun mukaan, joten Utsjoki maksaa vain kolme prosenttia järjestelmän kuluista.