Lapissa korkeakoulututkintonsa suorittaneet eivät ensisijaisesti halaja etelään rahakkaiden töiden pariin. Reilu neljännes viime vuonna Lapin korkeakouluista valmistuneista pitää tulevan pesäpaikkansa tärkeimpänä valintakriteerinä taloudellista hyötyä, minkä vuoksi askeleet suuntautuvat helposti etelään.
Sen sijaan noin 73 prosenttia pitää Lappia täysin mahdollisena asuinpaikkana, mikäli mieluisaa työtä on tarjolla. Tiedot käyvät ilmi Lapin yliopistossa meneillään olevan Lapin vetovoimaprojektin yhteydessä toteutetusta tutkimuksesta, joka vertasi Lapin ja eräiden muiden alueiden vetovoimaa.
Runsas neljännes tutkituista kuuluu ryhmään, jonka tulevaisuuden suunnitelmia määrittävät työ ja taloudellinen menestys. Tämä ryhmä on kaikkein hankalin Lapissa pidettävä.
Joka kuudes etsii työn kautta paikkansa yhteiskunnassa. Heidän suunnitelmiaan ei ohjaa taloudellinen hyöty, vaan mielekäs työ.
Suurimman ryhmän muodostivat odotetusti ihmiset, joille tärkeintä on työ ja perhe. Heidän edustuksensa oli noin kolmannes aineistosta. Suuri oli myös kotiseutuunsa kiinnittyneiden joukko, he muodostivat neljänneksen tutkimusjoukosta.
Neljään eri ryhmään kuuluvia ihmisiä yhdistää työn merkitys, vaikkakin eri tavoin. Lapista ollaan herkkiä lähtemään työn perässä. Työ on myös se, joka tuo uusia ihmisiä pohjoiseen. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että Lapissa opiskellut jää suuremmalla varmuudella opiskelupaikalleen, mikäli hän avioituu opintojensa aikana.
Lapin korkeakouluista valmistuneista yli kaksi viidennestä on tullut opiskelemaan etelämpää. Mikäli Lappi sekä muut muuttotappioalueet tahdotaan pitää elinvoimaisina, on korkeasti koulutetun väen poismuuttoa kyettävä hillitsemään.