Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen osuuteen harkinnanvaraisista kalatalouden edistämisrahoista.
Maa- ja metsätalousministeriö jakaa kalatalouden edistämiseen tarkoitetun määrärahan alueiden kalarasituksen perusteella. Ministeriö jättää kuitenkin osan määrärahasta kiintiöimättä ja jakaa sen harkintansa mukaan myöhemmin.
Harkinnanvarainen osuus on viime vuosina mennyt suurimmaksi osaksi yksin Lapin TE-keskukselle. Vuosien 1999-2002 aikana Lappi on saanut erikseen osoitetuista edistämisvaroista puolesta miljoonasta miljoonaan markkaan, noin 90 prosenttia koko potista.
Valtiotalouden tarkastusviraston tarkastajan Mikko Wennbergin mukaan tarkastuksessa ei selvinnyt, miksi Lapille on lisärahoja annettu. "Se on yksi erikoisimpia tilanteita tässä tarkastuksessa", Wennberg ihmettelee.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kalastusrasitus on vähäisintä Lapissa ja Pohjanmaalla. Lapin saama harkinnanvarainen raha nostaa kuitenkin alueen osuutta kokonaismäärärahasta.
Lappi sai kolmen vuoden aikana liki 18 prosenttia jaetuista määrärahoista. Ainoastaan Hämeen kalatalousalue pääsi melkein yhtä suureen saaliiseen. Muiden kalatalousyksikköjen osuus jäi noin kymmenen prosentin tuntumaan tai reilusti sen alle.
Ministeriön laitos
Lapin tilillä
Maa- ja metsätalousministeriö on joutunut selvittämään tarkastusvirastolle harkinnanvaraisten määrärahojen jakoa.
Vapaa-ajan kalatalousyksikön päällikön Pentti Munteen mukaan Lapin TE-keskus joutuu sijaiskärsijän rooliin tilastoja tarkastellessa, koska se on hoitanut ministeriön puolesta Ketolan kalanviljelylaitosta.
"Ketolan laitos oli toimintoineen vuokrattu ministeriölle, mutta ei ollut mitään järkeä hoitaa laitosta täältä, kun meillä on siellä alueellinen TE-keskus", Munne sanoo. "Kun laitoksen toiminta on kierrätetty TE-keskuksen kautta, se näkyy TE-keskuksen tileissä, vaikka sen periaatteessa pitäisi olla täällä meillä."
Pentti Munteen mukaan Lappiin on tarkasteluvuosina ohjattu paljon korttirahoja myös lammikoiden hoitoon ja erilaisiin projekteihin. "Toisaalta se on sen verran iso alue, että kustannukset muodostuvat aika suuriksi kaikessa toiminnassa."
Munne lisää, että viime vaiheessa syynä Lapin saamiin rahoihin oli se, että kalastuslainsäädäntöä muutettiin pohjoisten kuntien osalta. Pohjoisten kuntien kalastusrahojen äkillinen leikkaaminen olisi aiheuttanut ongelmia, joten Lapin saamaa osuutta pienennettiin vähitellen tarkasteltujen kolmen vuoden aikana.
"Nyt ne rahasummat on vedetty aika lailla alas", kalastusneuvos Pentti Munne toteaa. "Lapissa on muistaakseni yksi erillisprojekti, jota tänä vuonna on rahoitettu jonkin verran."
Munne huomauttaa, että suurin osa kalatalouden edistämisrahoista edistämisrahoista suurin osa jaetaan suoraan TE-keskuksille.
"Kun ministeriön kustannukset otetaan päältä pois, niin loput jaetaan neljään osaan. Siitä kaksi kolmasosaa menee TE-keskuksille ja yksi kolmannes on ministeriön jaettavana."
Tuosta neljänneksen kolmanneksesta Lappi saa Munteen arvion mukaan tänä vuonna noin 40 000 euroa, mikä huomattavasti vähemmän kuin aiempien vuosien harkinnanvaraiset määrärahat.