Lappi ja Poh­jan­maa pet­tyi­vät run­ko­verk­koon  – "Suun­ni­tel­ma ei katso tar­peek­si tu­le­vai­suu­teen"

Valtatie 9 Tampereen ja Oriveden välillä on yksi poikittaisliikenteen pahimpia pullonkauloja. Pääsy osaksi runkoverkkoa saattaa helpottaa tarvittavien 140 miljoonan euron korjausrahojen saamista.

Kolmannes teistä, joilla kulkee kaksi kolmasosaa liikenteestä. Peruste Suomen tiestön runkoverkolle kuulostaa järkevältä. Miksi pohjoisessa ja Länsi-Suomessa purnataan?

– Ei siihen tyytyväisiä olla. Suunnitelma ei katso tarpeeksi tulevaisuuteen, Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa sanoo.

– Lapasia ei ole tiputettu lattiaan. Viestimme päättäjille pitää saada nyt perille, johtaja Paula Erkkilä Pohjanmaan kauppakamarista säestää.

Lappilaisista maanteistä runkoverkkoon on määritelty valtatie 4, sekin vain Inariin saakka. Länsirajaa seuraava valtatie 21 Muoniosta Kilpisjärvelle olisi haluttu listoille mukaan.

Valtatie 21 on profiloitunut lohitienä, jota pitkin norjalainen kala kulkee Suomen kautta rekkakyydillä maailmalle. Liikenne on ympärivuotista, vaikka tie on kapea ja iso osa ulkomaalaisista kuljettajista ajaa heille oudoissa ja vaativissa oloissa.

– Lähes kaikki liikkuminen Lapissa on pitkän matkan liikennettä. Raskas liikenne on lisääntynyt pääteillä alkuvuoden aikana kuusi prosenttia, ely-keskuksen Jaakko Ylinampa huomauttaa.

Huomiotta ovat jääneet myös Lapille tärkeät terminaalit kuten Kittilän lentoasema ja Kemijärven puuterminaali. Kumpikaan niistä ei tulisi olemaan ehdotetun runkoverkon vaikutusalueella. Kittilän kentän matkustajamäärä kasvaa 20 prosentin vuosivauhtia.

Myöskään Länsi-Suomessa ei niellä sellaisenaan liikenne- ja viestintäministeriön näkemystä Suomen maanteiden ja rautateiden runkoverkon laajuudesta.

Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Asetuksen runkoverkoista on määrä tulla voimaan jo syksyn aikana.

Tuleva asetus määrittelee valtakunnallisesti merkittävän liikenneverkon ja sen solmupisteet. Pohjana on jo olemassa oleva maantie- ja rautatieverkosto.

Suunnitelma korostaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Runkoväylillä kulkee suurin osa pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikenteestä isojen kaupunkien ja maakuntakeskusten sekä satamien ja terminaalien välillä.

Juuri siksi Pohjanmaalla närästää valtatie 8:n kohtelu. Runkoverkkoon ovat pääsemässä vain tien Turun ja Porin välinen sekä Kokkolan eteläpuoliset osuudet. Pohjanmaan kauppakamari on halunnut mukaan koko tien Turusta Ouluun saakka.

– Merkittävä osa Suomen viennistä kulkee tien kautta, Paula Erkkilä painottaa.

Kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan Suomen tavaraviennin arvosta 40 prosenttia lähtee länsirannikon satamista. Paikallisesta tuotannosta 75 prosenttia päätyy vientiin.

Koska Kokkolan ja Turun välistä puuttuu rannan suuntainen rautatie, vientiliikenne satamiin kulkee nimenomaan kumipyörillä.

– Fennovoima, Wärtsilä ja Uudenkaupungin autotehdas investoivat voimakkaasti. Valtiovallan viesti kilpailukyvyn kohentamisen edellytyksistä on outo.

Runkoverkkoluonnos mainitsee valtatie 8:n Kokkola–Oulu-osuuden esimerkkinä tiestä, jossa elinkeinoelämän kuljetukset ajavat tiellä vain lyhyitä matkoja. Tielle rakennetut kiertoliittymät palvelevat hyvin tätä tarkoitusta.

– Liikenneprofiili on sellainen, että on nähty järkevämmäksi korostaa tien nykyistä luonnetta, erityisasiantuntija Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

– Luonnoksesta puuttuu muitakin merkittäviä teitä, kuten Kehä I eli maan vilkkain tieosuus. Osa elinkeinoelämästä olisi halunnut tätäkin suppeampaa verkkoa.

Jokilehto muistuttaa, että uuden maantielain (nykyisin laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) linjaukset ovat merkittävämpiä kuin asetuksella määriteltävä runkoverkko.

– Liikennettä hoidetaan jatkossakin koko verkolla aina metsäteitä myöten. Runkoverkon sisältöön voivat vielä vaikuttaa tulevat tehdasinvestoinnit, saadut lausunnot ja kuulemistilaisuuksissa kerätty palaute.