Digitaalisen television maanpäällistä lähetysverkkoa on tarkoitus laajentaa enintään kahdellatoista uudella asemalla. Suunnitelmien mukaan hanke olisi pääosin valmis 2004 elokuussa, minkä jälkeen digitaalisen tv-jakelun piirissä olisi noin 94 prosenttia suomalaisista.
Pohjois-Suomen osalta laajennus koskisi digiverkon saamista Haapaveden ja Vuokatin radio-ja tv-asemille, joiden alueella digi-tv näkyisi niissä talouksissa missä analogiset lähetyksetkin. Uusia mahdollisia digi-tv:n katsojia tulisi satatuhatta.
Lappi ja Kainuun pohjoisosat jäisivät siis edelleen ilman digi-tv:tä. Lapin osalta on pohdittu erilaisia mahdollisuuksia digi-lähetyksiin - kuten esimerkiksi satelliitin avulla - mutta päätöksiä ei ole tehty.
Kaupalliset tv-yhtiöt ratkaisevassa asemassa
Digitaalisen televisiojakelun laajentamiseen on olemassa tekniset valmiudet, ja Yleisradion hallintoneuvosto on antanut valtuutuksen jakeluverkon laajennuksen tilaamiseen jakelutekniikasta vastaavalta tytäryhtiöltään Digita Oy:ltä. Hankkeen toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, miten televisioyhtiöt, YLE etunenässä, päättävät tilata digiverkon laajentamista.
"Digita neuvottelee parhaillaan kaupallisten tv-yhtiöiden kanssa, miten ne lähtevät mukaan verkon laajennukseen. Se on edellytyksenä laajenemiselle", muistuttaa Digitan Oulun aluepäällikkö Kari Väisänen.
Tällä hetkellä Pohjois-Suomessa digi-tv-lähetykset näkyvät vain Oulun radio- ja tv-aseman näkyvyysalueella ja Oulun Puhelin Oyj:n (Opoy) kaapeliverkossa. Kari Väisänen kertoo, että digi-tv:n katsojia on pohjoisessa päin aina Kemissä ja idässä Puolangalla ja Pudasjärvellä saakka.
"Se vaatii katsojilta panostamista antennitekniikkaan ja laitteistoon", aluepäällikkö Väisänen toteaa.
Nykyään digi-tv:n ohjelmia jaetaan maanpäällisessä verkossa kymmenen aseman kautta kolmelle neljästä suomalaisesta.
Sataprosenttiseen digi-tv-peittoon on tavoitteena päästä vuonna 2006.
Opoy:n rakentamassa kaapeli-tv-verkossa digitaalinen signaali siirtyy jokaiseen huoneistoon.
"Jos signaali ei mene läpi, ongelmat ovat pääsääntöisesti taloyhtiössä. Kuluttajilta tulee aika vähän ilmoituksia, ettei digiboksilla näy", Oulu-TV Oy:n toimitusjohtaja Hannu Riikonen kertoo.
Sonera testaa koelähetyksillä
Soneran kaapeli-tv-verkon 153 000 asiakkaasta noin kolmannes on Pohjois-Suomessa. Kaapeliverkon digitalisoimisen aikataulu on vielä avoinna.
"Meillä on tekniset valmiudet olemassa digitaalisten lähetysten välittämiseen Pohjois-Suomen suurimpiin kaupunkeihin vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä verkkoja testataan koelähetyksillä. Joudumme käymään läpi tietyt tekijänoikeusasiat, ennen kuin lähetyksiä voidaan aloittaa maanpäällisen verkon peittoalueen ulkopuolella", kertoo Soneran kaapeli-tv-liiketoiminnasta vastaava johtaja Johan Flykt.
Hänen mukaansa parhaat valmiudet digitaalisten lähetysten aloittamiseen ovat Kemissä, Torniossa, Rovaniemellä ja Kuusamossa, joihin digi-tv:n kaapelisignaalia pystyttäisiin siirtämään ilman koko Pohjois-Suomeen ulottuvaa maanpäällistä peittoaluetta.
"Pienemmillä paikkakunnilla voidaan aloittaa sitten, kun Digitan terrestriaaliverkko ulottuu niihin. Aikataulu on tällä hetkellä avoinna", Johan Flykt sanoo.
Suomessa on yli miljoona kaapelitaloutta, eli tavallinen kaapeli-tv näkyy noin puolessa kotitalouksista. Pohjois-Suomessa kaapeli-tv-verkkojen piiriin kuuluvat lähinnä suuret kaupungit ja taajamat, väkimäärään suhteutettuna kaapeli on noin puolella.
Opoy:n kaapeliverkkoon kuuluu noin 65 000 huoneistoa Oulussa, Haukiputaalla, Kempeleessä, Muhoksella ja Oulunsalossa.
"Kaapeliverkko laajenee uudisrakentamisen mukana silloin, kun kaavoitusalueelle vedetään sähköt ja puhelinpiuhat", Riikonen toteaa.
Sonerakin laajentaa omaa kaapeli-tv-verkkoaan Pohjois-Suomessa kysynnän mukaan niillä paikkakunnilla, joissa toimintaa jo on. Soneran kaapeliverkko löytyy Lapin kaupunkien lisäksi esimerkiksi laskettelukeskuksista.
"Suunnitelmissa ei ole mennä uusille paikkakunnille. Kaapeliverkkoa ei kannata vetää sellaiseen paikkaan, jossa ei ole taajamaa; terrestriaalisysteemi on silloin paljon kustannustehokkaampi", Flykt sanoo.