Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus hakee työministeriöltä kahta miljoonaa euroa lisää rahaa työllistämiseen. Lisämäärärahahakemus on tehty työvoimatoimistojen tarpeiden perusteella.
Työministeriö päättänee määrärahan myöntämisestä tämän vielä kuun lopulla. Lapin TE-keskuksen työvoimaosaston päällikkö Pertti Laukkanen uskoo Lapin saavan haetun summan.
"Työllistämistukimäärärahojen sitomisaste on meillä jo yli 90 prosenttia ja vuotta on vielä neljä kuukautta jäljellä", Laukkanen perustelee.
Ennen mahdollista lisärahaa Lappi on saanut työllistämistukia varten vajaat 27 miljoonaa euroa.
Summalla pidetään työelämässä keskimäärin 3 6000 ihmistä. Työsuhteita kertyy Lapissa vuoden aikana hieman yli seitsemäntuhatta, kun keskimääräinen työllistämisjakso on puolisen vuotta.
Kainuulla jo täysi työ
Työllistämistukirahat on saatu sidottua hyvin myös muissa Pohjois-Suomen TE-keskuksissa. Työministeriön tietojen mukaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat edenneet asiassa rinta rinnan.
Elokuun puolivälissä Kainuun TE-keskus oli päätöksillä sitonut 87 prosenttia määrärahasta. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli prosentin kymmeneksen suurempi.
Ylitarkastaja Briitta Linna kertoo, ettei Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen suunnitelmissa ole lisärahan hakemista. Muutoksia jo saatujen työllistämistukirahojen käyttökohteisiin saattaa sen sijaan tulla.
Myös Kainuun TE-keskus on tyytyväinen jo saatuun summaan. Osastopäällikkö Vesa Kauton mukaan jo saadun työllistämisrahan hyödyntäminen mahdollisimman tarkkaan vaatii alueen työvoimatoimistoilta asiaan panostamista.
"Me ei pystytä käyttämään enempää tänä vuonna", Kautto toteaa. "Meillä oli mahdollisuus pyytää lisääkin. Emme kuitenkaan pyytäneet, mutta emme antaneet rahaa myöskään pois."
Aina jää rippeitä
Pohjois-Suomen TE-keskukset ovat saaneet sidottua työllistämistukirahojaan rivakammin kuin maan TE-keskukset keskimäärin.
Työministeriön vs. osastonjohtaja Marja Merimaa kertoo, että työllistämisrahoista on koko maassa sidottu päätöksillä 86,6 prosenttia. Tilanne on Merimaan mielestä kohtalaisen hyvä, sillä viime vuonna samaan aikaan luku oli pari prosenttia pienempi.
Määrärahan sitominen ei vielä tarkoita vielä samaa asiaa, kuin rahan käyttäminen, koska osa päätöksin käytetystä rahasta palautuu työvoimatoimistoihin. Syynä voi olla esimerkiksi työllistämisjakson keskeytyminen työllistetyn päästessä vakituiseen työsuhteeseen tai lähtiessä opiskelemaan.
Sidotun rahan osuudesta voi kuitenkin jossain määrin arvioida, miten hyvin eri alueilla saadaan hyödynnettyä työllistämisrahoja. Täyteen sataan prosenttiin työllistämisrahojen hyödyntämisessä päästään tuskin tänäkään vuonna.
"Aina alueilla jää näitä rippeitä käyttämättä. Kun ne lasketaan valtakunnallisesti yhteen, niin siitä kertyy jo isompi summa", Merimaa sanoo.
"Tällä hetkellä sitomisaste on ainakin korkeampi kuin viime vuona vastaavana aikana. Se antaa toiveita siitä, että pystytään saamaan työllistämisrahat paremmin käyttöön."