Kolumni

Lap­pi-aree­nan muu­tok­sis­sa on se­lit­te­lyn makua

Rovaniemellä väitetään keksityn keinon, jolla lapsiperheitä saadaan muuttamaan ja jäämään kaupunkiin.

Rovaniemellä väitetään keksityn keinon, jolla lapsiperheitä saadaan muuttamaan ja jäämään kaupunkiin. Tällainen "viisastenkivi" olisi monien kiistojen ja valitusten jälkeen rakennettu ja vajaan vuoden toiminut monitoimihalli Lappi-areena. Jos hallin puuhamiestä, keskustalaista ja tauon jälkeen valtuustoon noussutta Martti Ruokamoa olisi uskominen, niin Rovaniemi olisi saanut jo vuoden sisällä melkoisen vetovoimatekijän ja muuttoliikkeen hillitsijän.

Suurhalli jääurheilumahdollisuuksineen houkuttelee Ruokamon mukaan Lapista muualle muuttaneita lapsiperheitä takaisin Rovaniemelle ja estää näitä lähtemästä pois. Jos lapsiperheiden muutto olisi ratkaistavissa näin yksinkertaisin konstein, Rovaniemen olisi pitänyt rakentaa suurhalli ajat sitten eikä valitella muuttotappiotaan.

Ruokamon puhe perheiden muuttohalukkuudesta saattaa olla totta, mutta nykyisessä tilanteessa siinä on selittelyn makua. Lappi-areenahan on vuoden kestäneen toimintansa jälkeen pudonnut jo kaupungin syliin. Monet suurhallin rakentamista vastustaneet ja sen kannattavuutta epäilleet pelkäävät, että Lappi-areena kaatuui vielä veronmaksajienkin syliin. Pääosin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Lappi Areenahan purki äskettäin vuokrasopimuksen suurhallia pyörittäneen AVM -Rakentajat Oy:n kanssa ja otti kehittämisvastuun itselleen.Uudelleen järjestelyyn päädyttiin, koska vuokralaisen voimavarat eivät riittäneet suurhallin saattamiseksi sellaiseksi tapahtumapaikaksi kuin oli tarkoitus.

Suurhallissa on erinomaiset mahdollisuudet monenlaisille toiminnoille, joten Rovaseudulla se saa käyttäjiltään varauksettoman kannatuksen. Suurhallin tulevaisuus on kuitenkin paljon suuremmista asioista riippuvainen kuin siitä, muuttaako muutama lapsiperhe Rovaniemelle jääurheilun harrastusmahdollisuuden vuoksi. Harrastusmahdollisuudet ovat tärkeä osa asuinpaikan valinnassa, mutta tuskin ne menevät työpaikan ja toimeentulon edelle.

Lappi-areena on niin suuri jääurheilupyhättö, että se tarvitsee kannattavaan toimintaansa paljon käyttäjiä. Jääurheilun harrastajien lisäksi suurhallilla pitäisi vähintään kerran kuukaudessa olla tapahtuma, jossa olisi tuhansia kävijöitä. Suurhallista vastuussa olevien täytyy olla melkoisen hyviä markkinamiehiä, jos sellaisia suurtapahtumia saadaan Rovaniemelle kuukaudesta ja vuodesta toiseen jatkuvasti.

Uutuuden viehätyksen voimalla 3 500 -paikkaiseen Lappi-areenaan on saatu suuria tapahtumia, mutta uutuudellaan se ei voi kilpailla enää pitkään. Pienen väestömäärän maassa kilpailu suurista tapahtumista on kovaa. Niille on Lappi-areenan lisäksi monta muutakin ottajaa.

Lappi-areenan tie Ounasvaaran mäntymetsikköön on ollut alusta lähtien kivulias ja mutkainen. Hallin ideaa markkinoitiin työllistämisellä ja EU-rahan suuruudella. Lähes sadan henkilön työpaikka-arviot olivat niin ylimitoitettuja, etteivät ne ole toteutuneet puoleksikaan. Rakentamisen valmistelussa kaupungin organisaatiossa oli monenlaista hämminkiä. Silloisten kaupungin korkeimpien virkamiesten ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ruokamon tekemiksi väitetyt "omavaltaiset taloudelliset lupaukset" maksatettiin kuitenkin veronmaksajilla ja haudattiin lähes hiljaisuudessa.

Kaupunginvaltuustossa noin neljän miljoonan euron takaus suurhallin lainalle hyväksyttiin aikoinaan pitkin hampain. Uudessa valtuustossa Lappi-areenalla ovat sitten molemmat sen puuhamiehet, Ruokamon lisäksi myös SDP:n Sulo Paksuniemi.