Toppilansalmen avattavan sillan puolestapuhujat eivät hellitä, vaikka kiinteästä yhteydestä on jo kaupungin päätös ja sillan suunnittelukilpailukin niin pitkällä, että tänään julkistetaan sen tulokset.
Siltaa ei ole vielä rakennettu, joten siltatyyppiä voidaan yhä muuttaa, muistuttaa avattavaa yhteyttä puolustava, merenkulkijoita edustava Jarkko Ekman. Puntarissa on kaikki se, mitä vielä on jäljellä alueen aidosta merellisestä toiminnasta.
"Avattava silta mahdollistaisi koko salmen oikean hyödyntämisen."
Avattavalla sillalla ei nyt tarkoiteta nostosiltaa vaan läppäsiltaa, joka on huomattavasti halvempi vaihtoehto. Sen kansirakenne voidaan joko kokonaan tai osittain kääntää pystyyn vaaka-akselinsa ympäri. Läppäsiltoja on käytössä monin paikoin Suomessa, muun muassa Saimaan kanavalla.
Läppäsillat ovat automatisoituja. Ekmanin mielestä läppäsillan aukaisu olisi Toppilansalmessa yksinkertaisinta toteuttaa kameroilla ja tunnistimilla. "Asia olisi helppo hoitaa turvevoimalan valvomosta, jossa on myös alueen muu kameravalvonta."
Ekman ja alueen merenkulkijat eivät perustele avattavaa siltaa sillä, historialliset purjelaivat pääsisivät salmeen. Heidän perusteensa on likempänä nykyaikaa: avattava silta mahdollistaisi noin puolitoista miljoonaa euroa maksaneen väyläaseman käytön jatkossakin veneilykeskuksena. "Muutenhan se joudutaan purkamaan kaupungin kustannuksella. Veneilykeskus ja aallonmurtajat pitäisi rakentaa sillan merenpuoleiselle suulle."
Sama koskee salmen perällä olevaa telakkaa. "Peräosassa on myös toiminnassa oleva kaupungin venesatama. Vaikka suunnittelija ilmoittaa, ettei siellä voi säilyttää purjeveneitä, niin joka kesä siellä niitä kuitenkin on.
Ekmanin mielestä on harmi, ettei oululaisten ammattimerenkulkijoitten asiantuntemusta ole tarjouksesta huolimatta otettu suunnittelussa huomioon.
Päätöstä ei pyörretä
Asiat eivät muutenkaan ole saaneet Ekmanin mukaan aivan oikeanlaista painotusta. Itse salmen käyttö on unohtunut. "On ollut ehdotuksia saksalaisista ja englantilaisista paarlastipuistoista, kattoterassikahvilasta ja mahdollisesta iglurakennelmasta Toppilan saaren kärkeen. Miten nämä tuovat toimintaa Toppilansalmeen?"
Pelkkä suurimmalle osalle outojen purjelaiva-aikakauden nimien käyttö on Ekmanin mielestä keinotekoinen tapa säilyttää sataman historiaa. Nyt salmen satamahistoriasta oikeasti jäljellä olevat osat ovat kaikki jäämässä sillan yläpuolelle. "Pienin kustannuksin ne voitaisiin kuitenkin säilyttää toimintakunnossa."
Tekninen lautakunta on vuosi sitten tehnyt periaatepäätöksen kiinteästä sillasta ja kaupungininsinööri Matti Räinän mukaan se päätös pysyy. "Avattavalle sillalle ei ole perusteita. Sillä päästäisiin vain muutama sata metriä Hietasaarentien siltaan päin, eikä läpikulkumahdollisuutta siitä eteenpäin ole. "
Suurin osa oululaisten venekannasta mahtuu Räinän mukaan kulkemaan alikulkukorkeudeltaan 3,5 metrisen uuden sillan alta ja sillan toiselle puolen jää riittävästi tilaa isoille aluksille. "Kustannukset eivät tässä nyt ratkaise, vaan se, ettei avattavalle sillalle kerta kaikkiaan ole perusteita."