Lappajärven kunnostamiseen tähtäävällä Lappajärvi Life -hankkeella on onnistuttu pienentämään järveen tulevaa kuormitusta. Mm. turkistarhoilta ja karjatiloilta tuleva ravinnekuormitus vähenivät. Kolmivuotisen hankkeen aikana on kehitetty ja testattu uusia vesiensuojelun menetelmiä.
Lappajärvi on rehevöitynyt järvi ja sen syvänteet kärsivät hapettomuudesta. Pontta kunnostushankkeelle antoivat vuonna 1998 järvessä havaitut laajat leväkukinnat.
Vuodenvaihteessa päättyneen laajan kunnostushankkeen aikana on kehitelty keinoja haja-asutuksen, maatalouden, turkistarhauksen ja turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Esimerkiksi maitotilojen jätevesien käsittelyssä testattiin puhdistusmenetelmiä, joita ei ole aiemmin käytetty Suomessa.
Hankkeen aikana toteutetut vesiensuojelutoimet vähensivät eniten turkistarhauksen ravinnekuormitusta, jonka fosforikuormitus pieneni arvilta puoleen entisestä. Karjatalouden fosforikuormitus puolestaan laski arviolta viisi prosenttia.
Hankkeesta keskiviikkona julkistetun Lappajärvi -yhteistyöllä vesistöt kuntoon -kirjan mukaan voimakkaasti hajakuormitetun suurenkin järven kunnostus on täysin mahdollista.
Lappajärven kunnostusta helpottaa se, että järvi ei ole vielä ylirehevä ja veden laadun heikkeneminen näyttäisi pysähtyneen. Kunnostaminen edellyttää kuitenkin pitkäjännitteisyyttä. Erityisesti peltoviljelyn ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee edelleen panostaa, jotta järven tila paranisi, sanoo projektin vetäjä Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta.
Kunnostushankkeen kokonaiskustannukset olivat liki 1,3 miljoonaa euroa, josta EU-tuen osuus oli lähes puolet. Hanketta rahoittivat mm. Lappajärven ympäristökunnat ja alueen yritykset.