Lapista työ­voi­maa etelään

Matias Norrvik selaa esitteitä, joita Ritva Lindströmillä ja Merja Simulalla on iso salkullinen. "Tuonne en mene, sillä on huono maine.

"Tällainenkin paikka olisi tarjolla", Ritva Lindström (vas.) ja Merja Simula esittelevät suomalaista merenrantaravintolaa. Tarve on kymmenen tarjoilijaa ja kaksi kokkia.
"Tällainenkin paikka olisi tarjolla", Ritva Lindström (vas.) ja Merja Simula esittelevät suomalaista merenrantaravintolaa. Tarve on kymmenen tarjoilijaa ja kaksi kokkia.

Matias Norrvik selaa esitteitä, joita Ritva Lindströmillä ja Merja Simulalla on iso salkullinen. "Tuonne en mene, sillä on huono maine.

Tuon tunnen, tuota voisi harkita, mutta kotikaupunkiini Turkuun en lähde. Kaikki vanhat kaverit tulisivat asiakkaiksi! Viime kesän olin Lounais-Englannissa, että miksei ensi kesänä vaikka lounaiseen Suomeen", Kolarin Ylläsjärvellä Kylpylähotelli Saagassa tarjoilijana oleva Norrvik pyörittelee mielessään ensi kesää.

Lindström ja Simula Turun työvoimatoimistosta ovat kiertäneet Kittilän Leviä ja Kolarin Yllästä toivoen, että saisivat haaviinsa vaikka ne 150 kokkia ja tarjoilijaa, jotka tulleet Varsinais-Suomesta heittämään keikkaa Lappiin hiihtosesongin ajaksi. Kun kausi Lapissa loppuu, etelässä olisi ammattilaisille töitä vaikka kuinka. Työntekijäpula jopa nähdään uhkaksi kesämatkailun laajentumiselle Turun seudulla.

Lapin hiihtokauden kiireissä keitetyt ovat etelässä kovaa valuuttaa.

"Kevätsesonki Lapissa on niin hyvä meriitti paineen kestosta, että täällä nyt työskentelevät saavat etelässä valita työpaikkansa. Kokeneemmat jopa pystyvät kilpailuttamaan itseään myös palkalla", Ritva Lindström tietää. Hän ei kiistä, etteikö asuntopula olisi keikkalaisille ongelma etelässäkin, mutta nopeimmat pärjäävät siinäkin.



Lapilla enemmän vetovoimaa


Läntisen Lapin ja Varsinais-Suomen välillä on ravintola-alan sesonkipaineita pyritty tasaamaan vuodesta 2003 lähtien Työnsilta-Turusta tunturiin-projektilla. Sen avulla keikkalaisella on ollut mahdollisuus liki ympärivuotiseen työskentelyyn: kesät Turun tienoilla ja saaristossa, talvet Lapissa.

Projektin aikana on nähty, että Varsinais-Suomesta on paljon helpompi saada työvoimaa Lappiin kuin päinvastoin.

"Pelottaneeko se, että Varsinais-Suomessa tarjoilijan täytyy osata jonkin verran ruotsia tai että ympäristö on toisenlainen", Merja Simula pohtii. Saariston yrityksiin ei ole helppoa saada työntekijöiksi edes turkulaisia, koska mantereellakin on kysyntää.

Jonkinlaisina herkkuina esitesalkusta löytyvät maalauksellinen Nauvon vierasvenesatama, jonne kaivataan kymmentä tarjoilijaa ja kahta kokkia sekä Naantalin Muumimaa, jossa myös on paikkoja tarjolla.



Suurin osa
työllistynyt


Tunturi-Lapin työvoimatoimiston johtaja Heino Vasara Kolarista kiittää vuoden lopussa päättyvää turkulaisten projektia. "He ovat kouluttaneet kokkeja, tarjoilijoita ja vastaanottovirkailijoita ja yhtenä koulutuksen osana on ollut työ tunturi-Lapissa. Emmekä toki ole panneet pahaksi, vaikka työpaikka on löytynyt vaikka Rukalta." Kouluttautuneista 90 prosenttia on työllistynyt.

Kaikkinensa työvoiman saaminen Lapin talvisesonkiin on ollut jatkuvaa reissaamista. Koska Turun rekrytointimessuilta ei löytynyt riittävästi työvoimaa, sikäläisen työvoimatoimiston projektiväki järjesti pestimarkkinat myös Helsingissä ja Tampereella. Sekään ei riittänyt ja Tunturi-Lapin työvoimatoimisto kävi houkuttelumatkalla vielä Oulussa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Silti Länsi-Lapissa on tänä talvena työvoimapula. "Työnantajat ovat joutuneet jatkokouluttamaan väkeään ja osin jopa laskemaan rimaa", Vasara tietää.

Työvoimaviranomaisten kautta kulkee kuitenkin vain osa työvoimasta ja työvoimaa välittävien vuokrafirmojen siivu on Lapissakin jo melkoinen. "Meidän palvelu on kuitenkin ilmaista ja siitä on saatu työantajiltakin kiitosta", Ritva Lindström ja Merja Simula pääsevät kehaisemaan.

Ilmoita asiavirheestä