Brittituristit seuraavat kuusivuotiaan Katie Corfieldin joka liikettä Saariselällä. Tytön hymy kirvoittaa muissa naurun.
Brittiläiset lehdet ja televisiotkin tarkkailevat hänen lomaansa. Lapissa käy tänä vuonna yli 100 000 turistia, mutta kaikkia kiinnostaa vain Katie.
"Meidän viime joulumme peruttiin. Emme uskoneet viettävämme Katien kanssa tätäkään joulua", isä Tony Corfield aloittaa. Hän istahtaa hetkeksi tervastulille, kun inarilaiset Tommi Ylilokka ja Jussi Merivirta kiinnittävät Katielle rekiä porojen perään.
"Poroja, poroja! Yksi, kaksi, kolme...", Katie hihkuu.
Hänessä todettiin vuosi sitten leukemia. Pian löytyi etäpesäkkeitä sieltä täältä, eikä toivoa ollut. Lääkärit ja yhtiöiden konsultit ottivat tytön hoidon asiakseen, mutta elintoiminnot näyttivät hiipuvan.
Newtown eli toivossa
Viime joulun alla Katie aloitti tehokkaan kemoterapian, jota kesti kuusi kuukautta. Huhtikuuhun saakka häntä leikattiin ja hoidettiin lastensairaalassa. "Hän oli todella surkeana", isä Tony Corfield muistelee. Tehohoito ja leikkaukset uuvuttivat entisestään.
Perhe asuu Walesissa Newtownissa, 20 000 asukkaan kaupungissa. Katie ja isosisko Mollie käyvät koulua walesin kielellä. Tehohoito katkaisi Katien koulunkäynnin, sillä sairaalassa opetusta sai vain englanniksi.
Pikkukaupungissa tieto Katien kohtalosta levisi pian. Käännekin on otettu riemuiten vastaan.
Katien äiti Jennifer Corfield tarttui keväällä kynään ja kirjoitti tyttärestään The News of the World -lehteen. Yhdessä Hit Entertainment -järjestön kanssa lehti halusi järjestää elämyksen Lapissa lapselle, joka parhaiten olisi sen tarpeessa.
Kun äidin kirje saavutti toimituksen, Katie ei enää ollut ehkä matkan tarpeessa mutta oli sen ansainnut. "Katie on palannut kouluun. Lujan tahtonsa ja päättäväisyytensä ansiosta hän on yksi luokkansa parhaista", äiti kirjoitti lehdelle.
Saariselällä äiti osoitti Kalevalle ylpeänä tytärtään. "Kuuntele, hänellä on paljon sanottavaa."
Porot olivat parhaita
Niin oli isällä ja äidilläkin. Vuoronperään he löivät kätensä yhteen, katsoivat ylös ja puhuivat Jumalasta. Katielle ja Mollielle riitti huomiota ja hoivaa yllin kyllin.
Markkinamielessä mukana seurannut Puuha-Petekin silitti ja taputti tyttöä väsymiseen asti.
Hässäkän keskellä Katie nautti voittomatkasta. Siskonsa Mollien kanssa hän jaksoi kokeilla poroajelua, pulkkamäkeä, kylpylää, joulupukkia ja kaikkea. Parasta olivat porot.
Vieläkään Corfieldin perhe ei huokaise helpotuksesta. He elävät vähän kuin huomista ei ehkä tulisikaan.
"Olemme yhä huolissamme. Hätkähdämme pienestäkin nuhasta tai vilustumisesta", isä Tony Corfield huokaisi yhden elämyspäivän päätteeksi.