Lapista ja Savosta on löydetty useita takapäästään halvaantuneita hirviä. Hirvien takapään motoriikka on ollut niin heikkoa, että eläimet ovat kiertäneet yhä pienenevää ympyrää etujalkojensa varassa. Osa eläimistä on jouduttu lopettamaan ja loput ovat löytyneet jo kuolleina.
Eniten tapauksia on tullut ilmi Inarin riistanhoitopiirin alueelta. Sen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Nissilä kertoo, että alueelta on löydetty viisi halvaantunutta hirveä joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana.
"Päättelimme hirvien halvaantuneen takapäästään raahausjälkien perusteella", hän kuvailee.
Nissilän mukaan alueen metsistä on tämän lisäksi löytynyt neljä kuollutta hirveä, joiden mahdollista halvaantumista ei ole pystytty toteamaan.
Ari Nissilä kertoo, että halvaantuneiden hirvien ikähaitari liikkuu vasasta täysikasvuiseen uros- ja naarashirveen. Hänen mukaansa osa hirvistä oli takajalkojen liikkumattomuutta lukuunottamatta muutoin hyväkuntoisia.
"Kyllä nämä ovat olleet poikkeuksellisia tapauksia. Hirviä kuolee luonnollisen poistuman kautta, mutta tällainen tapa menehtyä on poikkeavaa", Nissilä selittää.
Hänen mukaansa riistanhoitopiirin alueella ei ole aikaisemmin todettu vastaavia hirvitapauksia.
"Tottahan tällainen on huolestuttavaa", hän kommentoi.
Tuorein vastaavankaltainen hirven kuolintapaus on Savosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Ilomantsin tutkimusaseman tutkija Kaarlo Nygren kertoo, että Sulkavalta Etelä-Savon riistanhoitopiiristä löytyi tiistaina samankaltaisesti käyttäytynyt hirvi.
"Sillä oli lisäksi sokea silmä ja kunto oli huononpuoleinen", hän selittää.
Nygrenin mukaan riistanhoitopiirin alueella kaadettiin lisäksi viime syksynä toinen vastaavalla lailla oirehtinut hirvi.
Jonkinasteinen
hermostosairaus?
Syytä hirvien outoon halvaantumissairauteen ei vielä tiedetä. Ilomantsin tutkimusasema tekee RKTL:n hirven biologiaa koskevat tutkimukset, joten Kaarlo Nygren tutki Savon eilisen hirvitapauksen.
Hän kertoo pelänneensä hirvestä löytyvän jonkinlaisia loisia, mutta niitä ei kuitenkaan löytynyt.
"En löytänyt mitään sellaista yleistynyttä tulehdusta, mikä estäisi hirven ravinnoksi käyttämisen", hän kuvailee.
Miehen mukaan se seikka, että hirvien takajalat eivät ole toimineet oikein viittaa jonkinasteiseen hermostosairauteen.
Nygren kertoo, että suomalaishirvien halvaantumistapaukset ovat tuoneet mieleen Ruotsissa sattuneet hirvikuolemajutut.
Hänen mukaansa maassa on kuollut 1980-luvulta lähtien tuhansia hoippuvasti ja rengasmaisesti käveleviä hirviä, joista osalla on ollut ainakin toinen silmä sokea.
"Näissä hirvissä on todettu muun muassa erilaisia loisinfektioita, kuparinpuutosta ja monenlaisia aineenvaihdunnallisia häiriöitä."
Nygrenin mukaan naapurimaassa ei ole päästy vieläkään yksimielisyyteen elgdödeniksi nimetyn ilmiön syistä. Hän kertoo, että tutkijat haluavatkin nyt selvittää onko Suomen tapausten oireissa jonkinlaisia yhtymäkohtia naapurimaan hirvikuolemiin.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan Oulun yksikkö tutkii halvaantumistapauksia. Eläinlääkäri Marja Isomursu kertoo, että hän on tutkinut yhden inarilaisen hirven näytteet.
"Niitten näytteiden perusteella jäi epäselväksi, mikä hirvellä oli", hän sanoo.
Isomursun mukaan loput hirvinäytteet ovat vasta matkalla tutkimuslaitokselle.