Rovaniemi
Rovaniemeläinen erityisopettaja Terttu Koskela, 59, jää eläkkeelle Vaaranlammen peruskoulusta elokuussa vuosikymmeniä kestäneen opettajauran jälkeen. Koskela ei ole opettajien ammattikunnassa elämänmuutoksessaan yksin. Lapin peruskoulujen opettajakunnasta noin 40 prosenttia siirtyy eläkkeelle tämän vuosikymmenen lopussa ja samanlainen kehitys on menossa lukiopuolellakin.
Seitsemän vuoden kuluessa lappilaisia peruskoulun opettajia lähtee eläkkeelle 730 ja lukioista noin 150. Kun oppilasmäärät vähenevät ja kouluja lakkautetaan edelleen, ei kaikkien eläkkeelle lähtijöiden virkoja täytetä.
Vaikka opettajanvirkoja peruskoulussa arvioidaan lakkautettavan parikymmentä vuodessa, siitä huolimatta uusia opettajia tarvitaan melkoinen määrä. Lääninsivistysneuvos Helena Alhosaaren arvion mukaan Lapissa tarvitaan peruskoulussa viitisensataa uutta opettajaa. Lukion opettajatarvetta on vaikeampi arvioida. Lukiossa opettajia on 326 .
Toisella asteella eläköityminen nopeaa
Niin Lapin kuin muunkin maan opettajatarvetta vuoteen 2020 asti on selvitetty opetusministeriön asettamassa suunnittelupäällikkö Jouko Könnölän johtamassa opettajatarvetyöryhmässä. Koska esityksiä viimeistellään vielä, Könnölä vaikenee yksityiskohdista kunnes raportti valmistuu helmikuun puolivälissä.
Könnölän mukaan peruskoulupuolella opettajien eläköityminen tapahtuu samansuuntaisessa suhteessa ikäluokkien pienenemisen kanssa.
Toisen asteen koulutuksessa opettajat vähenevät eläköitymisen vuoksi ikäluokkien pienenemistä nopeammin.
Syrjäseutulisä
saa kannatusta
Maaherra Hannele Pokka on esittänyt valtion kustantaman syrjäseutulisän käyttöönottoa Lapin opettajatarpeen turvaamiseksi. Lääninsivistysneuvos Alhosaari pitää esitystä kannatettavana, samoin kuin kuntien myönteistä suhtautumista koulutukseen. Tähän asti opettajatilanne on Lapissa parempi kuin esimerkiksi Helsingissä, mutta kuntia on kehotettu laatimaan lähiaikoina suunnitelma opetuksen järjestämiseksi ja turvaamiseksi.
Syrjäseutulisä oli aikoinaan suurimmillaan 25 prosenttia palkasta ja merkitsi sitä, että syrjäseuduille saatiin päteviä nuoria opettajia. Alhosaaren mielestä kunnissa on syytä tunnustaa, että Lappi joutuu kamppailemaan opettajista muun Suomen kanssa.
Eräs keino on antaa opettajille mahdollisuus lisäkoulutuksee ja siihen vapaata. Pienet koulut syrjäisemmillä alueilla ovat suuria kaupungin kouluja turvallisempia, joten sitäkin kannattaa korostaa houkuttimia haettaessa.
Lisäkoulutus pelastajaksi
"Opettajiksi valmistuville tarjotaan jo nyt niin paljon sijaisuuksia, että opiskelijat revitään melkein käsistä", sanoo opintosihteeri Kyllikki Auranen Lapin yliopiston kasvatustieteen tiedekunnasta. Opiskelijoiden pääsy työhön kesken opiskelun on ollut näkyvää 3-4 vuoden aikana.
Lapin yliopisto on seitsemän muun opettajia valmistavan yliopiston tavoin mukana opettajien lisäkoulutusohjelmassa vuosille 2001-2003. Professori Kyösti Kurtakko sanoo, että Lapin yliopisto pystyy tyydyttämään peruskoulun opettajien tarpeen Lapissa. Tiedekuntaan otetaan vuosittain 64 opiskelijaa, joista 16 erikoistuu mediakasvatukseen. Lisäksi annetaan muualta ostettavaa aineenopettajakoulutusta matematiikassa, musiikissa ja englannin kielessä sekä opettajien pedagogista koulutusta. Näin varmistetaan opettajille pätevyys opettaa koko peruskoulussa.
Kuvataidetta lukuunottamatta lukion opettajan pätevyys joudutaan hankkimaan muualta.