Lapissa suuri lu­mi­vyö­ry­vaa­ra

Lapin kunnissa on vain vähän lumivyöryihin perehtyneitä pelastuslaitoksen työntekijöitä. Lääninhallituksen kartoitus paljasti, ettei tarvittavaa välineistöäkään löydy joka laitokselta.

Kunnon kinokset. Muonion Kätkäsuvannossa korkeimmat luonnon muovaamat kinokset ovat yli kaksimetrisiä. Lunta on runsaasti myös rakennusten katolla.
Kunnon kinokset. Muonion Kätkäsuvannossa korkeimmat luonnon muovaamat kinokset ovat yli kaksimetrisiä. Lunta on runsaasti myös rakennusten katolla.
Kuva: Jaakko Alatalo

Lapin kunnissa on vain vähän lumivyöryihin perehtyneitä pelastuslaitoksen työntekijöitä. Lääninhallituksen kartoitus paljasti, ettei tarvittavaa välineistöäkään löydy joka laitokselta.

"Meillä on parantamisen varaa", myöntää lääninvalmiusjohtaja Jari Aalto.

Lapissa on tänä talvena poikkeuksellisen paljon lunta, Ylläksellä paikoin jopa neljä metriä. Viime lauantaina Pallaksella sattunut lumivyöry paljasti, että lumi on myös herkkää vyörymään. Vyöryyn joutui laskettelun harrastaja, joka selvisi ihmeen kaupalla vammoitta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vyöryvaara on huomattava suuressa osassa Lappia.

"Me olemme taistelleet tuulimyllyjä vastaan. On luultu, ettei täällä ole vyöryjä", Ylläksen rinneturvallisuudesta vastaava ski patrol Lauri Ylimys sanoo.



Sondejakin vain vähän


Ehkä siksi pelastustyö on jäänyt vapaaehtoisten vastuulle. Esimerkiksi uhrien etsintään tarkoitettuja yksinkertaisia keppejä, sondeja löytyy vain kunnista, joissa on suuri matkailukeskus.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan matkailukeskuskunnissa pelastustyöntekijät ovat perehtyneitä lumivyöryihin. "Kunnissa, joissa on matkailukeskus, meidän henkilöstö on käytännön kautta kouluttautuneita", Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari vakuuttaa.

Ylläksen ski patrol ei allekirjoita väittämää, vaikka hän olisi nimenomaan kaivannut pelastustyöntekijöiden kanssa käytyä keskustelua ja tilanteen kartoitusta. "Valitettavasti minun tiedossani ei ole, että tällaista olisi käyty", Lauri Ylimys sanoo.

Esimerkiksi Ylläksellä paras pelastusvalmius löytyy hiihtokeskuksesta. Työvuorossa on aina yksi tai kaksi työntekijää, jotka hallitsevat lumivyöryasiat.

"Meille ei varsinaisesti kuulu kuin hoidetut rinteet, mutta kyllähän me lähdemme muuallekin", Lauri Ylimys sanoo. Hän pitää pelastusvastuuta kaksipiippuisena asiana, sillä varsinaisestihan vastuu kuuluu pelastuslaitokselle.



Käsivarressa iso riski


Usean hiihtokeskusten henkilöstö on muutaman vuoden ajan kouluttanut väkeään lumivyöryjen varalta. Lisäksi joillakin paikkakunnilla pelastuslaitos on varautunut vyöryuhkaan hyvin. Lauri Ylimys kiittelee esimerkiksi Inaria ja Pelkosenniemeä sekä Oulun läänistä Kuusamoa. Myös ainakin Kittilästä kerrotaan löytyvän alan osaamista.

Silti talvisessa luonnossa liikkuminen on taas viime vuosina yleistynyt muillakin paikkakunnilla. "Yksittäisiä henkilöitä voi lähteä ihan mihin vaan", Lapin lääninvalmiusjohtaja Jari Aalto sanoo. Esimerkiksi käsivarressa ei ole suuria matkailukeskuksia, mutta lumivyöryn riski on siellä tällä hetkellä suuri.

Kaikkiaan laajassa Lapin läänissä pelastuslaitoksella on vain 160 vakinaista työntekijää ja 850 vapaapalokuntalaista. "Massalla ja volyymillahan me emme pysty toimimaan", Martti Soudunsaari toteaa.

Ilmatieteen laitoksen lumivyöryjärjestelmäkin syntyi siksi muun muassa lumilajien harrastajien avustuksella. "Vapaaehtoisesti ja vapaa-aikana minäkin tutkin maastoa", Ylläksen Lauri Ylimys kertoo.

Ilmoita asiavirheestä