Maaseudun tukihenkilöverkon apua on tarvittu ihmissuhdeongelmien ja työhön liittyvien taloudellisten vaikeuksien läpikäymiseen.
Tukihenkilöverkon rakentaminen ja leviäminen sekä tukityö on ollut erilaista eri maakunnissa. Tukihenkilöitä koulutettiin alueen viljelijöihin nähden eniten muun muassa Lapissa. Lapissa myös tukityö käynnistyi keskimääräistä paremmin.
Maaseudun tukihenkilöverkkoa ryhdyttiin luomaan vuonna 1997 lähinnä EU-paineiden rasittamien viljelijöiden avuksi. MTK:n aloitteesta perustettuun verkostoon koulutettiin yli 500 vapaaehtoista auttajaa, joista suurimmalla osalla oli kokemusta maatalousyrittäjän työstä.
Tukisuhteita syntyi vuosina 1998–2000 yli 700.
Tukihenkilöiden apua tarvitsivat etenkin ne, jotka olivat päätyneet ihmissuhteissaan umpikujaan. Tämä ilmenee tiistaina julkistetusta selvityksestä. Yli kolmannes tukipyynnöistä koski ihmissuhteissa ilmenneitä ongelmia.
Tukihenkilöiden keskustelu- ja käytännön apua tarvittiin eniten perheongelmien, muun muassa avioerojen puimiseen. Myös avioliittoaan jatkavien parisuhdeongelmat ja sukupolvien väliset ristiriidat työllistivät tukihenkilöitä.
Toinen kolmannes tukipyynnöistä liittyi työssä jaksamiseen. Taloudelliset vaikeudet ja tulevaisuuden uhat rasittivat viljelijöitä, samoin kuin sairastumiset, tapaturmat, uupuminen, mielenterveyden ongelmat.
Tukihenkilöverkon saama rahoitus EU:sta on päättynyt, mutta hanketta jatketaan vuoteen 2004 asti Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella ja lahjoitusvaroilla.
Niitä kerätään MTK:n perustamalle tukihenkilötilille.