Lapin TE-keskuksen yritysosaston kehittämisjohtajan Terho Liikamaan mielestä matkailuyritysten saama julkinen tuki on ollut paitsi yritysten myös koko maakunnan kehityksen kannalta elintärkeää. Hän arvioi, että Lapin matkailuelinkeino olisi tänä päivänä hyvin marginaalista ilman valtiovallan määrätietoisia satsauksia.
"Yritykset ovat aktivoituneet ottamaan riskejä, kun julkinen sektori on tukemassa hanketta. Se on helpottanut niitä saamaan kuntoon myös riskirahoituksen. Investointituilla on varmistettu, että matkailuelinkeino on Lapissa lähtenyt kasvuun. Jos matkailu ei kasvaisi ja kehittyisi, niin ei täällä olisi millään toimialalla kehittymismahdollisuuksia", hän väittää.
Liikamaa on seurannut valtion tukipolitiikan vaikutuksia aitiopaikalta - aluksi Lapin lääninhallituksessa, sitten Finpron vientineuvojana Münchenissä ja kahdeksan viime vuotta osastopäällikkönä Lapin TE-keskuksessa. Hän sanoo, että voimakkaan matkailuelinkeinon vaikutukset heijastuvat hyvin laajasti.
"Matkailuelinkeino ylläpitää koko Lapin liikenneinfrastruktuuria. Ilman matkailua Lapissa ei voisi edes ajatella viittä toimivaa lentokenttää. Tuskin täällä olisi nykyaikaisia tietoliikenneyhteyksiäkään. Nyt 3G-yhteydet löytyvät Leviltä, Ylläkseltä, Saariselältä ja Rovaniemeltä", hän luettelee.
Investointituet
sopivia juuri Lappiin
Liikamaa muistuttaa, että myös kunnat ovat voineet käyttää hyväksi matkailun aikaansaamia palveluja, joista muualla joutuu huolehtimaan julkinen sektori.
"Näitä ovat kylpylät, uimahallit, hiihtokeskukset ja latuverkostot. Nykyisin moni matkailukeskus tuottaa jo lääkäripalvelujakin korkeatasoisempana, mihin kunta pystyy."
Lapin elinkeinorakenteesta johtuen valtiovallan tukitoimista tärkeimpiä ovat juuri investointituet. Liikamaa muistuttaa, että Tampereelle, Turkuun, Helsinkiin, Kuopioon tai Ouluun Tekesin kautta suunnattu teknologian kehittämistuki myös on yritystukea.
"Teknologiatuet ovat noille paikkakunnille hyvin tärkeitä. Ei kuitenkaan olisi mitään järkeä ryhtyä myöntämään investointitukea esimerkiksi Oulussa, koska siellä se vääristäisi kilpailua", hän sanoo.
Arviointitutkimukset
puoltavat tukea
Investointituen merkitystä Lapin matkailuelinkeinolle on selvitetty Tampereen yliopistossa tehdyssä arviointitutkimuksessa. Sen mukaan julkista rahoitustukea saaneiden matkailuhankkeiden tulokset ovat olleet entistä vaikuttavampia.
Merkittävimmin julkinen tuki on edistänyt kasvuyritysten uudistumista, kilpailukykyä ja liiketoiminnan kasvua, mutta matkailuhankkeista ovat usein hyötyneet myös monet muut paikalliset toimijat.
Samaan tulokseen päätyy Jyväskylän yliopistossa puolitoista vuotta sitten julkaistu tutkimus, jonka mukaan investointitukien toimeenpanoa, toimivuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä. Ykköstukialueella 28,1 prosenttia investointihankkeista olisi jäänyt toteutumatta ilman julkista tukea.
Sen sijaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) viime vuonna julkistaman analyysin mukaan yritystukien vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Virasto tutki 50 avustusta saanutta yritystä Pohjois- ja Itä-Suomesta todeten, että tuen vaikutus liikevaihtoon ja tuottavuuden kehitykseen oli vähäinen tai ohimenevä.
Terho Liikamaan mielestä huomattavin ero KTM:n yliopistoilta tilaamien vaikuttavuusarviointien ja VTV:n analyysien välillä on tutkimusmateriaalin laajuudessa.
"VTV:n raporttien takana on aika suppea otos. Lapissa on seitsemän viime vuoden aikana myönnetty tukea noin 600 yritykselle. Jos VTV valitsee Pohjois- ja Itä-Suomen tukea saaneista yrityksistä 50, tuloksista syntyy lähinnä hyvä keskustelun avaus", hän sanoo.