Suomen pöllötilanne on tänä keväänä tavallista heikompi, mikä on näkynyt pöllöjen vaisuna huhuiluna metsissä. Suomen BirdLifen keräämien tietojen mukaan ainoastaan Lapissa keväinen pöllötilanne vaikuttaa erittäin hyvältä.
"Pöllöjen pesinnän ja huhuilun määrä riippuu pikkunisäkkäistä, etenkin myyräkannasta, joka vaihtelee yleensä noin neljän vuoden sykleissä", kertoo professori Esa Hohtola Oulun yliopiston biologian laitokselta.
Myyräkannan nousut ja laskut eivät kuitenkaan ole koko maassa samanlaisia, vaan vaihtelevat paikallisesti. Lapin hyvä pöllötilanne johtuu hyvästä myyräkannasta. Myös Kainuussa ja Koillismaalla on muuta maata hieman parempi myyrätilanne.
"Viime vuosi oli Kainuussa ja Oulun eteläpuolella hyvä pöllövuosi: lintuharrastajat saattoivat kuulla yli 100 pöllöä yhden kuunteluretken aikana", muistelee Hohtola.
Sen sijaan Etelä-Suomessa pöllöille on tänä vuonna tarjolla niin vähän myyriä, että esimerkiksi moni viirupöllö saattaa jättää kokonaan pesimättä.
"Etelärannikolla on ollut jo aika pitkään huonoja pöllövuosia", sanoo Suomen BirdLifen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.
Pöllöjen määrä ei välttämättä vähene
Maaliskuu on yleensä parhainta pöllöjen kuunteluaikaa, sillä pöllöjen soidinaktiivisuus kiihtyy, kun kevät etenee.
"Pöllöt huhuilevat etsiessään kumppania pesäntekoon. Mutta jos ravinnosta on pula, ne saattavat jättää koko pesimisen väliin", sanoo Hohtola.
Pesimisen väliin jättäminen ei Hohtolan mukaan välttämättä merkitse pöllökannan laskua, sillä pöllöt ovat pitkäikäisiä. Mutta toisaalta kanta ei myöskään enemmälti nouse.
Pöllöjen pesintä alkaa usein jo maaliskuun lopulla, mutta ainakin helmipöllöt voivat intoutua pesimään vielä toukokuussakin, jos ravinnonsaanti paranee.
"Jos taas poikasvaiheessa myyräkanta romahtaa, voi poikasille käydä köpelösti", kertoo Hohtola.
Kaikki pöllöt eivät ole myyräravinnosta riippuvaisia. Tällaisia lajeja ovat muun muassa huuhkaja ja varpuspöllö. Huuhkajan voikin kuulla kaatopaikkojen yhteydessä, koska se elää rotilla.
Tyynet illat parhaita kuunteluaikoja
Pöllöjen kuunteluretkiä ei kuitenkaan kannata jättää väliin, sillä myyräkanta voi vaihdella paikkakunnan sisälläkin. Osa pöllöistä, kuten lapinpöllö, vaihtaa asuinpaikkaa saaliseläinten esiintymisen mukaan hyvinkin laajasti koko havumetsävyöhykkeellä.
Pöllöjen huhuilua kuulee parhaiten tyynenä ja kirkkaana iltana yhtenäisillä metsäalueilla ja peltojen reunametsissä. Varpuspöllö ja huuhkaja ovat yleensä innokkaimmin äänessä heti hämärän laskeuduttua ja uudestaan aamuyöllä ennen päivän valkenemista. Helmi- ja viirupöllö huhuilevat pimeässäkin.
Suomessa pesii noin kymmenkunta pöllölajia, joista yleisin on helmipöllö. Helmipöllöjä on maassamme noin 15 000 paria. Seuraavaksi yleisin on varpuspöllö, joita on reilut 10 000 paria. Sarvi- ja suopöllöjä on molempia noin 5 000 paria.